Euroopan unioni on ajautunut Yhdysvaltain ja Kiinan 5G-verkkojen rakentamista koskevan kiistan taistelutantereeksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen.
Vaikka koronapandemia on kiristänyt Yhdysvaltain ja Kiinan välejä entisestään, varsinaisena ongelmana ovat konkreettiset kiistakysymykset, jotka liittyvät jo ennen viruksen leviämistä alkaneisiin kehityskulkuihin.
Yhdysvaltain ja Kiinan kylmä sota kulminoituu tällä hetkellä kauppakiistojen lisäksi kiinalaiseen telejätti Huaweihin ja 5G-verkkojen rakentamiseen muun muassa Euroopassa.
– Pienemmät toimijat ja alueet joutuvat pahimmassa tapauksessa suurvaltapolitiikan väliseksi taistelutantereeksi, Sinkkonen sanoo Verkkouutisille.
– Esimerkiksi Euroopan unionin alueella keskustellaan 5g-verkon tilanteesta ja siitä, pitäisikö Huaweilta kieltää kokonaan pääsy alueelle.
Yhdysvallat painostaa Euroopan maita siihen, etteivät ne ottaisi Kiinan valtioon kytkeytyvää Huaweita kumppaniksi 5G-infrastruktuurin rakentamiseen. Yhdysvaltojen mukaan Huawein verkkolaitteet ja ohjelmistot vuotavat tietoja Kiinan valtiolle. Huawei kiistää väitteet.
– Tässä näkyy konkreettisella tavalla, kuinka Yhdysvallat ajaa tiettyä linjaa ja Kiina toista linjaa. EU:n jäsenmaat jakautuvat omien positioidensa mukaisesti eri leireihin, Sinkkonen toteaa.
– Jakaantunut EU ei ole jäsenmaiden kannalta hyvä asia. Tässä pitäisi yrittää löytää yhtenäinen linja.
”Pian uusia askelia”
Sinkkosen mukaan ajankohtainen keskustelu elää koko ajan. Hän uskoo, että 5G-verkkoihin liittyvässä tilanteessa otetaan kesäkuun aikana uusia askelia.
Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot ovat laatineet yhteiset linjaukset siitä, miten arvioida 5g-verkkojen turvallisuusriskit. Keskeisiä toimijoita 5G-markkinoilla on Huawei, ruotsalainen Ericsson ja suomalainen Nokia.
– Näiden avulla pyritään ajamaan yhteisempää linjaa. Mutta kyse ei ole sitovista päätöksistä, vaan kyse on suosituksista. Siten jäsenvaltioilla on mahdollisuus valita oma strategiansa, Sinkkonen kertoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin havaittavissa jäsenmaiden hajautumista asian tiimoilta.
– Näyttää siltä, että Unkari ja Portugali ovat sallimassa Huaweille enemmän toimintaa. Puola ja Tshekki ovat taas siirtyneet enemmän Yhdysvaltain linjalle, ja moni maa jää näiden väliin.
Eurooppa ei ole ainoa alue, joka on jäänyt suurvaltapolitiikan puristuksiin.
– Toinen esimerkki on Kaakkois-Aasian alue, jossa valtiot toivovat, että niiden ei tarvitsisi valita Kiinan ja Yhdysvaltain välillä, vaan voisivat olla kummankin kavereita, Sinkkonen sanoo.
Hänen mielestään puolien valinta 5G-verkkoja koskevassa kiistassa ei ole valtioiden etujen mukaista. Mutta tähän ollaan eri valtioita tietyissä kysymyksissä pakottamassa.
Britannia päätti olla kieltämättä Huawein teknologioiden käyttöä 5g-verkoissaan, vaikka USA on painostanut sitä kiivaasti.
Englanninkieliset maat Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti tekevät muun muassa tiivistä tiedusteluyhteistyötä.
– Iso-Britanniaa on painostettu 5g-keskustelussa. Jos Huaweille annetaan liikaa tilaa toimia Britanniassa, maa voitaisiin mahdollisesti pudottaa pois yhteistyöstä tai sille ei annettaisi päästyä kaikkeen dataan. Tällaisia uhkailuja on tullut, Sinkkonen toteaa.
– Ei ole kenenkään etu, jos teknologiasta tulee iso suurvaltapoliittinen jakolinja, jossa pitää valita yhdysvaltalaisen ja kiinalaisen leirin väliltä.
Sinkkosen mukaan korkean teknologian järjestelmiin olisi hyvä saada kansainvälisiä yhteisratkaisuja, jotta suurvaltojen käyttämät teknologiset ratkaisut eivät eriydy liikaa.
– Jos järjestelmät alkavat liikaa eriytyä, voi käydä niin, että kaikkien on pakko valita kumpaa teknologiaa käyttävät. Järjestelmät eivät välttämättä kommunikoi keskenään, jos eriytyminen jatkuu liian pitkälle. Tällaisessa kysymyksessä esim. EU:n etu olisi, ettei jakolinjaa synny.
”Pitäisi olla huolissaan”
Sinkkonen korostaa EU:n haluavan ylläpitää tärkeitä kauppasuhteita Kiinan kanssa.
– Kiina on iso toimija ja voi halutessaan käyttää vastatoimia ja rajoittaa esimerkiksi harvinaisten maametallien myyntiä. Kiinalla on hallussaan kahdeksankymmentä prosenttia maailman varannoista.
– Maametallit ovat tarpeellisia tietotekniikkatuotteiden valmistuksessa. Ei ole hyvä joutua täysin sukset ristiin Kiinan kanssa.
Sinkkonen muistuttaa, että korona on jo rokottanut taloutta.
– Taloudellisesta näkökulmasta kaikkien etu olisi se, että kaupankäyntiä voitaisiin harjoittaa mahdollisimman laajasti kaikkien mahdollisten toimijoiden kanssa, ettei sitten jouduttaisi koronarangaistuksen jälkeen ottamaan kauppapoliittista sanktiota.
Hänen mukaansa vastakkainasettelun lisääntyminen näkyy monessa kysymyksessä.
– Sen takia pitäisi olla huolissaan Kiinan ja Yhdysvaltain suhteista, jos niiden välille ei saada aikaan liennytystä, koska silloin kaikki joutuvat kärsimään eri puolilla maailmaa.
