Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen johtaja professori Juha Hämäläinen kirjoittaa Kanava-aikakauslehdessä laajasti aiheesta J. V. Snellman ja perheen paikka tämän kirjallisen tuotannon valossa. Suomalaisuuden herättäjänä muistetun Johan Vilhelm Snellmanin (1806-1881) koko ajattelua siivitti perhekeskeinen yhteiskunta-ajattelu.
Professori Hämäläinen etsiikin vastausta siihen, mitä mieltä J. V. Snellman olisi ollut sukupuolineutraalista avioliitosta. Hämäläisen mukaan Snellman ”politisoi avioliiton ja perheen” korostamalla niiden korvaamatonta roolia sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.
Oman aikansa vapaan rakkauden oppeihin, jotka kyseenalaistivat avioliiton ja yksiavioisuuden, Snellman suhtautui kielteisesti. Hänen mielestään kyse oli olennaisesti myös yhteiskuntamoraalista, kansalaismoraalista ja sosialisaatiosta.
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen ympärillä käyty keskustelu ei olisi voinut aktualisoitua Snellmanin päivinä samalla tavalla kuin omana aikanamme. Siksi on professorin mielestä triviaalia pohtia, minkä kannan Snellman olisi ottanut – mutta hän kirjoittaa kysymyksen houkuttelevan.
– On selvää, että suhtautumisessa sukupuolineutraaliin avioliittoon ei ole kyse vain erityisestä avioliittokäsityksestä sanan suppeassa merkityksessä vaan laajemmin yhteiskuntakäsityksestä ja maailmankuvasta. Snellmanin maailmankuvaan ajatus sukupuolineutraalista avioliitosta tuskin olisi kuulunut. Todennäköisesti hän olisi pitänyt sitä samanlaisena mielivallan ilmauksena kuin vapaan rakkauden aatteita ja nojannut perusteluissa pitkälti näiden aatteiden vastustamisessa käyttämiinsä argumentteihin, professori Juha Hämäläinen vetää yhteen.
– Snellmanille avioliitto ei merkinnyt vain yhdessä elävien henkilöiden perimys- ja muiden taloudellisten suhteiden järjestämistä. Hän näki avioliiton osana siveellistä maailmanjärjestystä.
J. V. Snellman olisi hänen mielestään pitänyt avioliiton käsittelyn määrittelyä enemmistöpäätöksellä ”mielivaltaisena haihatteluna, jossa on ratkaisevasti etäännytty käsiterealistisesta ajattelusta”.
– Snellmanille ajatus sukupuolineutraalista avioliitosta olisi luultavasti merkinnyt avioliiton sosiaalisten ja kulttuuristen epiteettien horjuttamista.
Professori kuitenkin arvelee, että poliitikkona Snellman olisi lähestynyt asiaa pragmaattisesti ja saattanut asettua perheliitto-termin kannalle. Samaan aikaan hän olisi kantanut huolta perheiden laajamittaisesta hajoamisesta ja huoltoriitojen suuresta määrästä.
