Mellakointia Manokwarissa Papualla maanantaina. LEHTIKUVA/AFP

Itsenäisyysliike nostaa päätään Länsi-Papuassa

Indonesiaan vuonna 1969 liitetyssä Länsi-Papuassa on taas puhjennut laajoja levottomuuksia.

Paikalliseen, itsensä toisen luokan kansalaisiksi kokemaan väestöön kuuluvat sytyttivät useissa kaupungeissa tuleen kauppoja ja toimistoja.

Ennen tuhotekoja länsipapualaiset itsenäisyysaktiivit olivat nostaneet oman kansallisuuslippunsa – Morning Starin – näkyviin. Lipun esille laittaminen on Indonesiassa kielletty ja poliisi vastasi ampumalla kyynelkaasua väkijoukkoon. Indonesian media raportoi poliisin pidättäneen 45 länsipapualaista.

Tapahtumaa seurasi päiviä kestäneitä väkivaltaisia protesteja alueen useissa kaupungeissa. Jännitteitä oli jo aiemmin syntynyt Indonesian pääsaari Jaavan Surabayassa, kun indonesialaiset nationalistiryhmät olivat ärsyttäneet siellä opiskelevia länsipapualaisia nimittelemällä näitä ”apinoiksi”, ”sioiksi” ja ”koiriksi”.

Levottomuudet alkoivat Länsi-Papuan pääkaupunki Jayapurassa, missä väkijoukko kerääntyi huutamaan Länsi-Papuan itsenäisyyttä puoltavia iskulauseita. Indonesia lähetti alueelle yli tuhat ylimääräistä poliisia ja sotilasta Jaavalta ja Balilta saadakseen tilanteen hallintaansa.

Viranomaiset katkaisivat alueen internet-yhteydet, mutta länsipapualaiset kokoontuivat protestoimaan myös pääkaupunki Jakartaan.

Maanpaossa oleva länsipapualaisten itsenäisyysjohtaja Benny Wenda sanoi toivovansa tilanteen rauhoittumista, mutta totesi jännitteiden johtuvan siitä, että nykyään kahteen Indonesian maakuntaan jaetun Länsi-Papuan ihmiset ”eivät ole saaneet itse päättää kohtalostaan vaan ovat olleet jo yli 50 vuotta rasismin, syrjinnän ja kidutuksen uhreja”.

Länsi-Papua on luonnonvaroiltaan Indonesian rikkainta aluetta. Siellä on vielä runsaasti sademetsää ja maailman suurimpiin kuuluvat Freeport-yhtiön kulta- ja kuparikaivokset. Kansantuote henkeä kohden on kuitenkin Indonesian alhaisin, koska tuotot valuvat alueen ulkopuolelle.

Jännitteitä ovat aiheuttaneet myös suuret väestösiirrot Jaavalta ja muilta saarilta, koska itsenäisyysmieliset uskovat Indonesian keskushallinnon pyrkivän tekemään länsiapapualaisista vähemmistön omalla perinteisellä alueellaan.

Siirtoväestöstä kuitenkin vain vähemmistö on selvästi etuoikeutetussa asemassa ja monet siihen kuuluvista ovat tukeneet ainakin alueen autonomian laajentamista. Kärjekkäin vastakkainasettelu Länsi-Papualla on Indonesian keskushallinnon viranomaisten ja paikallisen väestön välinen.

Itsenäisyysliike on vaatinut YK:ta järjestämään uuden kansanäänestyksen, koska sen mukaan 1960-luvun äänestyksessä paikalliset kyläpäälliköt pakotettiin äänestämään Indonesiaan liittymisen puolesta. Ennen liittymistä Länsi-Papua kuului Hollannille.

Indonesian tiedeinstituutti (LIPI) on arvioinut, ettei Länsi-Papuan tilanne rauhoitu ennen kuin alueen varallisuutta jaetaan tasaisemmin, alkuperäisväestön syrjintä lopetetaan ja alueella käydään todellisia yhteisymmärryksen löytämiseen pyrkiviä neuvotteluja keskusvallan ja paikallisen väestön valitsemien edustajien välillä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt