Kuvanveistäjä Emil Wikström suunnitteli 1920-luvulla valtioneuvostolle Suomen itsenäistymistä kunnioittaneen muistomitalin ja pohti tuolloin useita eri vaihtoehtoja. Hän jätti jälkeensä käyttämättömiä luonnoksia, jotka pääsevät nyt vihdoin esiin itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kynnyksellä.
Kansallisromantiikkaa henkivä uusi taidemitali julkistettiin maanantaina Sääksmäellä, kuvanveistäjä Emil Wikströmin perintöä vaalivan Visavuoren museon tiloissa. Mitali sai nimekseen Suomi-neito ja Väinämöinen.
Wikströmin luonnoksiin pohjautuvan taidemitalin saattoi lopulliseen muotoonsa kuvanveistäjä Raimo Jaatinen. Taidemitali toteutettiin Visavuoren museon ja Suomen Monetan yhteistyönä ja valmistuksesta vastasi hämeenlinnalainen Kultakeskus Oy.
Uutuus on lyöty sekä kultaan (40 mm) että hopeapatinoituun pronssiin (100 mm). Kaikissa mitaleissa on juokseva reunanumerointi, kultamitaleissa 1–100 ja kookkaissa pronssimitaleissa 1–2017. Mitali on esillä Visavuoren museossa ja tilattavissa Suomen Monetan kautta.
Mitalin etusivulle on kuvattu Suomen leijonavaakuna kruunun ja seppeleen kera. Tärkeä päivämäärä 6.12.1917 on merkitty kahdella kielellä.
Kääntöpuolella Suomi-neito seisoo kivipaadella ylväs leijona vierellään. Alempana istuu Väinämöinen kanteleineen ja oikealla ratsumies kumartuu lasta tuudittavan naishahmon puoleen.
Kuva-aihetta täydentää siniristilippua edeltänyt leijonalippu. Kaiken taustalla siintää suomalaistakin suomalaisempi metsäinen järvimaisema.
