Verkkouutiset pyysi kokoomuksen puheenjohtajaa, valtiovarainministeri Petteri Orpoa pohtimaan, miten sata vuotta täyttävä Suomi voi ennen ja nyt. Pohjaksi tälle valittiin kolme arvoa: suvaitsevaisuus, kannustavuus (työnteko) ja sivistys (koulutus).
Suvaitsevaisuus. Kun Petteri Orpo katsoo suvaitsevaisen Suomen historiaa taaksepäin, mieleen nousee kaksi asiaa. Äänioikeuden antaminen naisille vuonna 1906 sekä kiintiöpakolaisten vastaanottaminen vuodesta 1986.
– Suomi on ollut vuosikymmeniä kärkimaita pakolaisten auttamisessa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Olemme olleet edelläkävijöitä ihmisten auttamisessa kaikkein pahimmista kriisipaikoista. Sen aikaiseen Suomeen tämä (kiintiöpakolaisten vastaanottaminen) oli aikoinaan iso päätös. Minusta tämä on ollut hieno osoitus siitä, että meillä on suvaitsevaisuutta ja välittämistä myöskin yli rajojen.
Kun katsotaan suvaitsevaisuutta tämän päivän Suomessa, Orpo on kehityksestä kuitenkin huolissaan. Vihapuhetta ja suvaitsemattomuutta tuntuu olevan ”enemmän kuin koskaan”. Mutta mitä vihapuheella tarkoitetaan?
Orpo myöntää, että vihapuhetta on todellisuudessa vaikea määritellä. Sanaa käytetään myös liian helposti leimaamistarkoituksessa, jos joku on eri mieltä asiasta.
– Itse näkisin, että vihapuhetta on sellainen, jossa ei suvaita toisen ihmisen mielipiteitä tai pilkataan, jopa uhkaillaan toista ihmistä hänen mielipiteidensä tai taustansa vuoksi. Sosiaalinen media on luonut tämän kaltaiselle vihapuheelle myös uudenlaisen foorumin.
Entä sosiaalisen median kuplat. Huolestuttaako ilmiö?
– Voi olla ihan hyväkin, että samankaltaiset ihmiset löytävät sosiaalisessa mediassa toisiaan. Kun ennen mentiin toreille keskustelemaan, tänä päivänä torit ovat siellä netissä. Siellä pätevät kuitenkin ihan samat säännöt ja käytöstavat kuin muussakin yhteiskunnassa. Ei voi olla niin, että siellä saa puhua ja lausua ihan mitä vain. Ketään sei saa netissä kiusata eikä uhkailla.
Suomessa pitäisi Petteri Orpon mielestä kiinnittää myös entistä enemmän huomiota siihen, että ihmisillä on valmius käsitellä sosiaalisessa mediassa ja netissä liikkuvaa tietoa kriittisesti.
Orpolla on omakohtaistakin kokemusta näihin liittyvistä asioista, kun hänen vaimonsa joutui perättömien tietojen vuoksi nettihäirinnän kohteeksi.
Suvaitsevuuden haasteina Orpo näkee tulevaisuudessa toisten ihmisten kunnioituksen, hyvien tapojen noudattamisen digitalisoituneessa maailmassa sekä myös avarakatseisuuden kasvavalle kansainvälistymiselle.
– Kun globalisaation myötä maailma pienenee koko ajan ja ihmisten sekä ilmiöiden liikkuminen on paljon vapaampaa, meidän pitää pystyä olemaan tälle kehitykselle avarakatseisia. Kehitys on tähän liittyen väistämätöntä.
Kannustavuus (työnteon arvostus). Petteri Orpon mielestä itsenäisen Suomen menestyksen taustalta löytyy syy, joka nousee selkeästi ylitse muiden.
– Kun olen puhunut isovanhempieni ja vanhempieni sukupolven kanssa, itsenäisen Suomen menestyksen syy ei ole mikään muu kuin työnteko, ahkeruus ja yrittäjyys. Halu nousta sieltä köyhyydestä korkeampaan elintasoon sekä kansakuntana että ihmisinä, yksilöinä.
Kun katsotaan historiassa taaksepäin, työnteon arvostus oli itsestään selvä asia, koska työnteko oli yksinkertaisesti välttämätöntä. Työn kautta saatava toimeentulo oli elinehto. Orpo korostaa, että iso kuva ei ole tässä muuttunut: ilman työntekoa Suomi ei edelleenkään pärjää.
Työn arvostus ei ole kuitenkaan sitä, mitä ennen:
– Kun Suomessa elintaso on noussut niin korkealle, voi syntyä tilanteita, joissa ihmiset ajattelevat, että hyvinvointi tulee ikään kuin annettuna. Mutta kun se ei tule. Aina joku tämän maksaa, aina joku tekee sen työn. Siksi korkean työllisyysasteen on oltava ykköstavoitteiden joukossa tässä yhteiskunnassa. Vain siten voimme huolehtia tärkeistä palvelu- ja eläkelupauksista.
Onko poliitikoilla peiliin katsomista, kun nykyjärjestelmä mahdollistaa ossinymanien kaltaiset ilmiöt – elämisen sosiaalituilla ”ideologisista syistä”?
– Meillä on hyvässä tarkoituksessa tehty sosiaaliturvajärjestelmä, mutta se on loppujen lopuksi johtanut siihen, että maksamme miljardeja ja miljardeja tulonsiirtoja, mutta silti meillä on vähäosaisuutta ja tyytymättömyyttä. Maksamme tukia monesti työssä käyviltä toisille työssä käyville ja meillä on suhteellisen korkea verotus.
Orpon mukaan Suomessa onkin työn ja sosiaaliturvan osalta menty ”rakenteellisesti väärään asentoon”.
– Meillä pitäisi olla tehokkaampi ja kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä, joka huolehtii apua tarvitsevista , mutta samalla kannustaisi työntekoon. Silloin meidän ei tarvitsisi kerätä niin korkeita veroja ja jos ei olisi niin korkeita veroja, meidän ei tarvittaisi myöskään maksaa niin paljon tulonsiirtoja. Koko yhteiskunnan pitäisi kannustaa työntekoon ja niin, että työnteolla pystyy elämään.
Orpo huomauttaa, että hallitus on kokoomuksen aloitteesta aloittanut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun seuraavaa hallitusta varten.
Sivistys (koulutus). Kun itsenäisen Suomen historiaa katsoo taaksepäin, Petteri Orpon mukaan on ollut erityisen tärkeää, että suomalaiset ovat ymmärtäneet koulutuksen arvon. Syntyi suomalainen peruskoulu, joka on niittänyt historian saatossa mainetta myös maailmalla. Peruskouluikäisten lastensa kautta Petteri Orpo on päässyt seuraamaan läheltä suomalaista koulujärjestelmää, joka voi hänestä tänä päivänä hyvin:
– Opetuksen laatu on kehittynyt huimasti. Arvostan myös opettajien työtä haastavassa ympäristössä, jossa oppilaat ovat yhä nuorempina vaativia ja vanhemmat vasta vaativia ovatkin.
Viime aikoina on kuultu huolestuneita puheenvuoroja siitä, miten pojat eivät opi tyttöjen tahdissa. Onko koulujärjestelmällä tässä peiliin katsomisen paikka?
– On varmasti peiliin katsomisen paikka, jos oppimistulokset tyttöjen ja poikien välillä eriytyvät. Nykyinen opetussuunnitelma antaa mielestäni kyllä mahdollisuuksia yksilölliselle opetukselle ja etenemiselle. Opettajilla täytyy olla tietysti riittävästi aikaa ja resursseja tähän. Luulen, että huomioiminen, auttaminen ja tukeminen eri tavoin ovat tässä tosi tärkeitä asioita sen lisäksi, että opetus on mielekästä ja innostavaa.
Ennen koulutus takasi varman työpaikan. Mitä pidemmälle kouluttautui, sen parempi. Nyt moni korkeakoulutettukin joutuu työttömäksi. Mitä tämä kertoo koulutuksen arvosta tänä päivänä?
Orpo korostaa, että elämme paraikaa työelämän murrosta, jossa myös koulutuksen ”on elettävä tässä ajassa ja vastattava työelämän tarpeita”. Suomessa koko koulutusjärjestelmä onkin paraikaa uudistusten tiellä lähtien varhaiskasvatuksesta ylempiin korkeakouluopintoihin. Muutoksissa on omat haasteensa.
– Koulutus itsessään ei tosiaan enää takaa sitä työpaikkaa, mutta jos koulutus on laadukasta, joustavaa ja vastaa entistä paremmin (työ)elämän tarpeisiin, antaa se jatkossa entistä useammalle mahdollisuuden työllistyä ja pärjätä elämässä.
