Heinz-Christian Strache ja Sebastian Kurz. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / APA / Roland Schlager

Itävaltaan oikeistohallitus ja 31-vuotias liittokansleri

Itävallan kansanpuolue ÖVP ja Vapauspuolue FPÖ ovat päässeet yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta.

Itävallan uuden oikeistohallituksen syntyminen varmistui, kun maan parlamenttivaalit voittanut keskusta-oikeiston ÖVP ja oikeistopopulistinen FPÖ kertoivat myöhään perjantaina päässeensä yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta. Asiasta uutisoi muun muassa Euronews.

Sopimuksen myötä ÖVP:n puheenjohtajasta, 31-vuotiaasta Sebastian Kurzista tulee Itävallan liittokansleri ja Euroopan nuorin valtionjohtaja.

– Voimme kertoa, että on syntynyt violetinsininen sopimus, Kurz sanoi tiedostustilaisuudessa puolueiden väreihin viitaten.

ÖVP:n ja FPÖ:n hallitusta on pidetty todennäköisimpänä koalitiona lokakuun parlamenttivaalien jälkeen, joissa ÖVP:n kannatus nousi 7,5 ja FPÖ:n 5,4 prosenttiyksikköä.

Lopulliseen sopimukseen pääseminen Kurzin ÖVP:n ja Heinz-Christian Strachen FPÖ:n välillä vei kaksi kuukautta. Puoluejohtajat eivät suostuneet paljastamaan tiedostustilaisuudessaan sopimuksen yksityiskohtia.

Puolueiden hallintoelinten on määrä hyväksyä sopimus virallisesti vielä tänään.

Maahanmuuttokritiikki yhdistää

Itävallan kahta hallituspuoluetta yhdistää muun muassa nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon, joka oli maan parlamenttivaalien näkyvimpiä puheenaiheita. Oikeistopopulistista FPÖ:tä pidetään maahanmuuttovastaisena ja myös ÖVP on Kurzin johdolla ottanut tiukan linjan maahanmuuttopolitiikassa.

Ulkoministerinä edellisessä sosialidemokraattien ja ÖVP:n hallituksessa toiminut Kurz on Itävallan suosituin poliitikko, jonka nousu ÖVP:n johtoon ja kansleriehdokkaaksi nosti puolueen kovaan lentoon gallupeissa ja lopulta selvään vaalivoittoon.

ÖVP sai lokakuun vaaleissa 31,5 prosenttia äänistä, kun sen kannatus vielä vuoden 2016 lopulla liikkui 20 prosentin alapuolella. Puolue kohosi gallupeissa jopa 15 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun Kurz ilmoitti pyrkivänsä puolueen johtoon.

Kurz on noussut Itävallan poliittiseen eliittiin pikavauhtia. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi maahanmuuttajien integraatiosta vastanneena poliittisena valtiosihteerinä vuosina 2011–2013. ÖVP:n nuorisoliittoa Kurz johti vuodesta 2009 aina tämän vuoden toukokuuhun ja kansleriehdokkuuteen asti.

Ulkoministeriksi Kurz valittiin vuonna 2013 edellisten parlamenttivaalien jälkeen, joissa hän keräsi 26-vuotiaana maan suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Myös ulkoministerinä Kurz on pitänyt kiinni integraatioasioiden hoitamisesta. Se on antanut tilaa ja mahdollisuuksia puhua maahanmuutosta.

Pelkkään maahanmuuttopolitiikkaan ÖVP:n vaalivoitto ei kuitenkaan perustunut. Kurz toteutti lyhyessä ajassa konservatiivisen oikeistopuolueen uudelleenbrändäyksen, jossa muun muassa puolueen tunnusväri vaihtui mustasta turkoosiin. Asiantuntijoiden mukaan ÖVP:n voiton taustalla oli paitsi onnistunut uudelleenbrändys, myös raikas ja nuorekas imago. Istuvaksi hallituspuolueeksi ÖVP keräsi myös paljon niin sanottuja protestiääniä.

EU-kriitikot hallitukseen

Koalitiosopimuksen myötä Itävallan politiikan ytimeen nousee jälleen maahanmuuttovastainen ja oikeistopopulistinen puolue, joka suhtautuu kriittisesti Euroopan unioniin.

FPÖ:n viimeksi noustessa hallitusvastuuseen vuonna 2000, silloiset 14 muuta EU-maata karsivat yhteistyösuhteitaan Itävallan kanssa ja syyttivät maata EU:n perusarvojen rikkomisesta. Taustalla olivat muun muassa FPÖ:n parlamentaarikkojen antamat ulkomaalaisvastaiset lausunnot. Myös Suomi osallistui boikottiin, joka purettiin seitsemän kuukauden jälkeen. FPÖ jatkoi boikotin jälkeen edelleen hallituksessa.

1950-luvulla perustetun FPÖ:n tausta on Itävallan natsiliikkeessä ja puolue on liikkunut läpi historiansa maltillisen populismin, talousliberalismin ja äärioikeiston välimaastossa. Nykyinen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache on tullut tunnetuksi erityisesti kovasta maahanmuuttovastaisesta retoriikastaan, mutta puolue on pyrkinyt pehmentämään imagoaan viime vuosina. Vaalien alla Strache kuitenkin muun muassa kutsui Saksan liittokansleri Angela Merkeliä ”Euroopan vaarallisimmaksi naiseksi” tämän maahanmuuttopoliittisen linjan vuoksi.

– Kulttuurillemme vieraiden maahanmuuttajien hallitsematon vyöry, joka syöksyy sosiaaliturvajärjestelmäämme, johtaa siihen, että sisällissota ei ole keskipitkällä aikavälillä epätodennäköinen, Strache sanoi kampanjatilaisuudessa.

Euroopan parlamentissa FPÖ kuuluu EU-vastaiseen ENF-ryhmään. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa Vahtioehto Saksalle, Marine Le Penin Kansallinen rintama, Belgian flaaminationalistinen Vlaams Belang, Italian Lega Nord sekä Geerd Wildersin johtama hollantilainen PVV.

Toisiin ENF-puolueisiin verrattuna FPÖ on EU-linjaltaan kuitenkin maltillisempi, eikä esimerkiksi vaadi Itävallan eroa unionista.

– Oli tärkeää presidentille – ja minulle – että uuden hallituksen linja on Eurooppa-myönteinen. Näkemykseni on, että se on nyt varmistettu, Sebastian Kurz sanoi Deutche Wellen mukaan torstaina tavattuaan Itävallan presidentti Alexander Van der Bellenin. Vihreiden ehdokkaana tehtävään valitun Van der Bellenin valtaoikeuksiin kuuluu mahdollisuus kieltäytyä nimittämästä hallituksen ministereitä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt