LKS 20180823 Sinilevää venesatamassa Hangon Itäsatamassa heinäkuuta 2018. LEHTIKUVA / PATRICIA GABRIEL-ROBEZ

Simon Elo: Itämeri on luontokonservatiivin aarre

Simon Elon mukaan Pohjoismailla on tarvittava osaaminen, jolla Itämeren vointia voidaan parantaa.

Suomella on noin 46 000 kilometriä rantaviivaa Itämeren kanssa. Osa siitä on kalliota, osa metsää, osa peltoa ja osa ihmisen asuttamaa ja käyttämää aluetta. Kun meri voi huonosti, sen huomaa kaikkialla. Hiekkarannoilla uinnin estävässä sinilevässä. Rannan rehevöitymisessä ja sameassa vedessä. Heikentyneissä kalakannoissa ennen niin hyvässä kalapaikassa.

Itämeren puhtaus on pohjimmiltaan arjen kokoinen kysymys. Sen huomasi moni taas viime kesänä, kun rannoille pystytettiin sinileväkylttejä. Olisipa hienoa, jos vielä joskus sellaisia ei tarvittaisi.

Suomen lisäksi Itämeri koskettaa suoraan montaa muutakin valtiota. Kun meri on yhteinen, myös ongelmat ja ratkaisut niihin ovat yhteisiä. Suomelle luontevaa on hakea kumppaneita muista Pohjoismaista, joiden kanssa siteemme ovat vahvat ja yhteistyö helppoa.

Uskon, että maailman kehittyneimpinä maina meillä Pohjoismailla on tarvittava osaaminen ja kyky löytää keinot, joilla pidämme lähiluontomme kunnossa. Samalla on huolehdittava, että myös muut Itämeren rannikon maat tekevät oman osuutensa päästöjen vähentämisessä ja meren suojelussa.

Keinovalikoimassa on syytä pitää niin pieniä kuin suuriakin toimenpiteitä. Isojenkaan ongelmien edessä ei pidä väheksyä pieniä arjen valintoja muovin käytön vähentämisessä, roskan siivoamisessa rannoilta ja vastuullisessa kalastuksessa. Silti tarvitaan myös vahvempia toimenpiteitä. Valtion verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittaverotukseen, ja esimerkiksi tarpeeton muovi olisi järkevä verotuksen kohde. Suomessa tutkitaan ja tunnetaan jo paljon hyviä vaihtoehtoja muoville, mutta tottumukset muuttuvat hitaasti, jos niihin ei kannusteta.

Osana pohjoismaista osaamista on myös vahva ymmärrys bio- ja kiertotaloudesta. Luonnonvaroja on syytä käyttää säästäväisesti ja resurssit kierrättäen. Tätä osaamista pitää soveltaa myös Itämeren suojeluun. Esimerkiksi maanviljely on tärkeä ja hieno elinkeino, mutta viljelyllä on sivuvaikutuksia Itämeren vointiin. Siksi pelloilta huuhtoutuvia ravinteita pitää saada kerättyä paremmin talteen ja jalostettua esimerkiksi biopolttoaineiksi.

Kiertotalouden innovaatioista voi hyvin löytää myös uusia kilpailun ja viennin valtteja. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi muovipullojen ja pakkausjätteen kierrättämisessä, jätevesien puhdistuksessa sekä biopolttoaineiden valmistuksessa. Erityisesti muiden Itämeren rannikkomaiden kanssa pitäisi pyrkiä käymään molempia maita ja lisäksi luontoa hyödyttävää ympäristöystävällisen osaamisen vientiä.

Hallituksessa olemme toteuttaneet monta toimenpidettä Itämeren voinnin parantamiseksi. Bio- ja kiertotalouden roolia tulevaisuuden osaamisessa on korostettu koko hallituskauden ajan monin keinoin, aina uusista koulutuspoluista innovaatiotukiin. Ensi vuodeksi hallitus on budjetissa kaksinkertaistanut Itämeren ja sisävesien suojeluun käytettävät rahat. Niihin ohjataan tulevan kolmen vuoden aikana 45 miljoonaa euroa. Lisäksi olemme alkaneet selvittää myös parhaillaan muoviveron käyttöönottoa.

Ympäristöpolitiikassa ja omassa arjessani ajattelen itse edustavani ja ajavani luontokonservatismia. Haluan säilyttää ympäröivän luonnon jälkipolville yhtä hyvänä tai parempana kuin se minun aikanani on ollut, ja ottaa rohkeasti käyttöön tulevaisuuden teknologioita päästöjen ja vesistöjen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Isona osana suomalaista luontoa ja arjen virkistäytymistä on yhteinen Itämeremme ja sen suojelu. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä yksin – siksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.

Simon Elo

Simon Elo

Simon Elo on Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, espoolainen kaupunginvaltuutettu ja parantumaton videopelaaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt