"Eurobondit eivät tätä ongelmaa ratkaise."(Kuva: Shutterstock)

”Italiaa ja Ranskaa kiinnostaa toisten kustannuksella velkaantuminen”

Keskuskauppakamari toivoo, että pääministeri pysyy tänään tiukkana EU-johtajien kokouksessa.

EU:n valtion- ja hallitusten johtajat kokoontuvat tänään keskustelemaan koronakriisin aiheuttaman talousshokin vaikutusten torjumisesta EU-tasolla. Keskustelussa on myös nk. ”koronabondit”, joka on uudelleen nimetty versio jo pitkään eurokriisin jälkeen keskusteluissa olleista euroalueen yhteisvastuullisista velkakirjoista, eli eurobondeista.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää asiattomana tapaa, jolla eurobondien suurimmat omakohtaiset hyötyjät Italia ja Ranska ajavat niitä solidaarisuuden nimissä.

– Italia ei ole piitannut ennen kriisiäkään yhteisistä velkasäännöistä, vaan on velkaantunut niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Ranskalaiset finanssilaitokset taas ovat tätä suhteettoman paljon rahoittaneet. Niiden taseissa on moninkertainen määrä Italian valtion velkakirjoja verrattuna vaikkapa saksalaisiin, hän toteaa.

– Akuutin kriisin varjolla Ranska ja Italia ajavat syvällisesti euroalueen ja sen jäsenmaiden taloutta pysyvästi muuttavaa systeemiä, joka ei ole heidän esittämillään tavoilla järkevä, vaan pidemmällä aikavälillä äärimmäisen haitallinen, varoittaa Romakkaniemi.

– Onneksi Suomen hallitus on tätä vastustanut, toivottavasti pääministeri Sanna Marin (sd.) pysyy tänään tiukkana EU-johtajien kokouksessa, hän jatkaa.

Romakkaniemen mukaan yhteisvastuu jo osin toteutuu EKP:n ja yhteisen valuutan kautta, koska euroalueen kaikkien jäsenvaltioiden velkakirjat ovat nollariskisiä EKP:n rahoituksen takauksena. Lisäksi markkinoilla ei uskota muiden euromaiden antavan yhdenkään jäsenmaan menevän hallitsemattomaan konkurssiin.

– Tämä on jo johtanut euroaikana talouspolitiikaltaan huolettomampien maiden liialliseen velkaantumiseen rahoitusmarkkinoiden muiden maiden vakauteen kohdistuneen luottamuksen tuomilla matalammilla koroilla. Samalla yhdessä sovittuja sääntöjä velkatasoista tai alijäämistä ei ole noudatettu, Romakkaniemi muistuttaa.

Hänen mielestään koronabondeina markkinoitu järjestelmämuutos kannustaisi osaa jäsenmaista velkaantumaan entisestään muiden kustannuksella.

– Tämä johtaisi vain entistä suurempiin pysyviin velkatasoihin, epätasapainoihin ja riskeihin euroalueella tulevaisuudessa, Romakkaniemi sanoo.

Sinänsä yhteisvastuullinen velka ei periaatteessa ole euroalueella poissuljettu ajatus. Romakkaniemen mielestä tällaiset velkakirjat voisivat teoriassa lisätä euroalueen likviditeettiä ja alentaa kaikkien varainhankinnan kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kyse on kuitenkin siitä, millä pelisäännöillä velkakirjat rakennettaisiin.

– Säännöt ja EU-lainsäädäntö ovat kuitenkin osoittaneet toimimattomuutensa yhteisistä sopimuksista kiinnipitämiseksi. Yhteisvelan toimivuuden takaisi vain markkinapaine sopimuksia rikkovia ja vastuutonta talouspolitiikkaa harjoittavia jäsenmaita kohtaan, Romakkaniemi sanoo.

Myös säännöt kotivaltion pankkien taseissa olevasta maksimimäärästä velkakirjoista ja säännöt hallitusta euromaan velkajärjestelystä estäisivät tehokkaasti ylivelkaantumista, kun korot lähtisivät kasvamaan huomattavasti matalammilla velkatasoilla ja pakottaisivat jäsenmaan reagoimaan siihen talouspolitiikallaan ennen kuin ylivelkaantumisesta tulee kaikkien yhteinen ongelma.

– Tällaiset eurobondit eivät kuitenkaan Italiaa ja Ranskaa kiinnosta. Heitä kiinnostaa vain toisten kustannuksella velkaantumisen mahdollistaminen edelleen pitkällä aikavälillä riskeistä välittämättä, Romakkaniemi toteaa.

Hänen mukaansa vielä vaarallisempaa Italialta ja Ranskalta on ollut lietsoa kansalaisensa pitämään tätä haluamaansa velka-automaattia osoituksena siitä, onko EU:ssa solidaarisuutta toisiamme kohtaan-

– Se on yhtä vaarallista ja perätöntä populismia, jolla aikaansaatiin Brexit, Romakkaniemi sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt