Meneillään olevalla työmarkkinakierroksella on riidelty erityisesti kiky-sopimukseen sisältyneestä työajan pidennyksestä ja sen vaikutuksesta yritysten kilpailukykyyyn.
Tuoreen vertailun perusteella työviikko on Suomessa useita tunteja lyhyempi kuin Saksan ja Sveitsin kaltaisissa verrokkimaissa. Vähemmän töitä tehdään vain Ranskassa.
Verkkouutisten haastattelemien ekonomistien mukaan työaika vaikuttaa merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kotimaisessa ja ulkomaisessa kilpailussa.
– Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen työaika on aivan liian lyhyt ja kiky-tuntien poistaminen tulee omalta osaltaan heikentämään tilannetta. Säännöllisessä viikkotyöajassa olisi syytä päästä 40 tuntiin viikossa, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
Kilpailukyvyn kannalta tärkein yksittäinen tekijä on hänen mukaansa työn tuottavuus. Myönteinen kehitys pysähtyi finanssikriisiin, minkä jälkeen tuottavuusero kilpailijamaihin nähden on kasvanut. Toimialakohtainen vaihtelu on silti suurta.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju huomauttaa, että vain 48 prosenttia Suomen väestöstä on tällä hetkellä töissä. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 24 kiky-tunnin poistaminen vastaisi laskennallisesti 1,4 prosentin palkankorotusta.
– Ikääntyminen laskee suhdetta vääjäämättömästi, koska työikäiset vähenevät. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni työikäisistä tekisi mahdollisimman paljon työtunteja vuodessa. Siksi työajasta huolehtiminen on tärkeää, Kangasharju sanoo.
Sosiaaliturvamaksujen alentaminen auttoi yrityksiä
Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanojan mukaan viikoittaisen työajan lyhentäminen heikentää kustannuskilpailukykyä, jos sen seurauksena tuntipalkka nousee muihin maihin verrattuna.
– Vaikutus johtuu siitä, että viikoittaisen työajan lyhentäminen pienentää tuotantoa. Tuotanto ei välttämättä pienene täsmälleen samassa suhteessa kuin viikkotyötunnit, sillä tuntia kohti laskettu tuottavuus voi supistua, Kajanoja sanoo.
Hän toteaa tutkimustiedon viittaavan siihen, että tuntia kohti lasketun tuottavuuden supistuminen on keskimäärin vähäistä, ellei työviikko ole huomattavasti pidempi kuin se Suomessa yleensä on. Kokonaisuuden kannalta vuosityöajan pidentäminen ei ollut välttämättä ratkaiseva muutos.
– Sen merkitys yritysten kustannusten kannalta oli kuitenkin vähäisempi kuin työnantajan sosiaaliturvamaksujen alentaminen, eikä välttämättä edes yhtä suuri kuin vuoden 2017 sopimuspalkkojen jäädyttäminen. Myös sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja vuoden 2017 sopimuspalkkojen jäädytys sisältyivät kilpailukykysopimukseen, Lauri Kajanoja sanoo.
Pienillä muutoksilla ei vaikutusta
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen pitää kiky-tunneista käytyä keskustelua harhaanjohtavana.
– On paljon helpompaa puhua yksittäisestä tuntilisäyksestä kuin muista kivuliaammista kysymyksistä. Toiseksi, työaikojen pituus verrattuna muihin maihin on sekin vaikeaa, koska meillä ei ole vielä täysin harmonisoitua tietopohjaa vertailun tekemiseen tarjolla, Elina Pylkkänen sanoo.
Eurostatin tekemien vertailujen mukaan kokoaikatyötä tekevien miesten säännöllinen viikkotyöaika on Suomessa EU-maiden keskiarvon alapuolella, mutta Suomea lyhyempää viikkotyöaikaa tehdään myös muissa Pohjoismaissa.
– Sama pätee naisten keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan. Kokonaisuudessaan suomalaisten palkansaajien tekemä säännöllinen viikkotyöaika ei näyttäydy erityisen lyhyenä. Tällä perusteella ei voi sanoa, että viikkotyöajan pienillä muutoksilla olisi olennainen vaikutus Suomen kilpailukykyyn, Pylkkänen jatkaa.
