Verkkouutiset

”ISISiin identifioituva ihminen voi olla tärkeä osa ryhmän toimintaa”

Jihadismitutkija Juha Saarisen mukaan terroristijärjestön jäsenyyttä tulkitaan meillä kapeasti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Jihadismin tutkija Juha Saarisen mukaan terroristiryhmään kuulumisen kriminalisoinnin vaikeutta perustellaan julkisessa keskustelussa väitteillä, jotka eivät pidä paikkaansa. Asia on noussut tapetille jälleen al-Holin ISIS-leirin kotiutusten myötä. Keskeiseksi on noussut kysymys siitä, millainen rooli Suomeen leiriltä tuoduilla naisilla on ollut ISIS:n toiminnassa.

Hän viittaa Twitterissä julkaisemassaan arviossa tästä löytyvään Ylen juttuun terrorismilaeista. Siinä muun muassa todetaan, että terroristiryhmän jäsenyyden ja ryhmään kuulumisen määritteleminen olisi vaikeaa oikeudessa, koska järjestöt harvemmin pitävät rekistereitä jäsenistään.

Juha Saarisen mukaan tämä väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

– Monet terroristisiksi järjestöiksi luokiteltavissa olevat jihadistiset ryhmät, erityisesti ISIS, pitävät kattavia jäsenrekistereitä, Saarinen kertoo.

ISIS on pitänyt kattavia rekistereitä muun muassa sen hallitsemille alueille matkanneista miespuolisista vierastaistelijoista. Tämä on ollut tutkijan mukaan jo vuosia julkista tietoa myös Suomessa.

Hän näkee rekistereissä kolme ongelmaa. Kaoottisella konfliktialueella sijaitsevat rekisterit tuppaavat katoamaan, kun niitä pitävät järjestöt ovat sotatoimien kohteena. Lisäksi osa dokumenteista jää asevoimien tai tiedustelupalvelujen käyttöön, eikä niitä saada tutkimus- tai oikeuskäyttöön.

– Kolmas, ja merkittävin ongelma on se, että näistä jäsenrekistereistä ei löydy niitä henkilöitä, jotka ovat toimineet ryhmien nimissä tai niiden inspiroimina länsimaissa (tai laajemmin niiden hallinnoimien alueiden ulkopuolella), Juha Saarinen sanoo.

Hän huomauttaa, että ISIS:n rekistereistä tuskin löytyy esimerkiksi terrori-iskuun inspiroituineita henkilöitä, kuten Turun puukkoiskun tekijä Abderrahman Bouananea tai heitä, jotka ovat ovat mahdollisesti saaneet tukea – kuten etäohjausta – ryhmän jäseniltä iskunsa suunnittelussa.

Kapea tulkina

Tutkija pitää ongelmallisena, että jäsenyyden kriminalisointia vastustetaan tarjoamalla perusteita, jotka eivät lähtökohtaisesti ainakaan esitetyssä muodossa pidä paikkaansa.

Tämä heijastaa hänestä myös sitä, että terroristijärjestön jäsenyyttä tulkitaan Suomessa ainakin juridisesti kapeasti.

– Tavoitteiltaan globaaleja jihadistiryhmiä ei tulisi nähdä vain perinteisinä hierarkkisina järjestöinä joilla on selkeät rajat & sisäinen hierarkia, vaan myös sosiaalisina liikkeinä.

Jäsenyyttä voisi Saarisen mukaan vaihtoehtoisesti lähestyä ”itse-identifioitumisen kautta”. Tällöin tarvetta rekistereihin ei olisi.

– Tämä pohjautuisi myös tuoreemmalle tiedolle ja ymmärrykselle siitä, miten jihadistiset ryhmät operoivat – etenkin kansainvälisesti, tutkija sanoo.

Hänen mukaasa ISIS-järjestöön identifioituva ihminen voi olla yhtälailla tärkeä osa ryhmän toimintaa vaikka häntä ei “virallisista” dokumenteista löytyisikään.

Juha Saarinen korostaa, ettei hän ota kantaa siihen, pitäisikö terroristijärjestön jäsenyys kriminalisoida vai ei. Pohdinnassa pitäisi kuitenkin hänen mukaansa huomioida ainakin saatavilla oleva tieto ja se, millainen ilmiö jihadismi on etenkin kansainvälisen terrorismin kontekstissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)