Maanpuolustuskorkeakoulun kesäkuun lopussa julkistamassa Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -selvityksessä arvioidaan Nato-jäsenyydestä koituvia kustannuksia.
Asiasta uutisoi tässä Ilta-Sanomat.
Yleisesikuntakomentaja Jukka Anteroinen ja everstiluutnantti Rainer Peltoniemi kertovat teokseen kirjoittamassaan luvussa, että Suomen osuus Naton yhteisestä budjetista olisi Naton budjettitietojen perusteella noin 0,8 – 1,2 prosenttia puolustusmenoista.
Suora maksuosuus olisi arvion mukaan vuoden 2015 hintatasolla noin 20–30 miljoonaa euroa. Natossa työskentelevistä henkilöistä tulisi vielä 15–20 miljoonan euron lisäkustannukset.
Selvityksen mukaan henkilöstökuluja ei pidä kuitenkaan laskea kokonaisuudessa lisämenoiksi nykyiseen toimintaan, koska osa Natossa työskentelevistä virkamiehistä nostaisi palkkaa Naton yhteisbudjetista ja osan maksaisi puolustusvoimat.
Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää arvioi omassa teoksen luvussaan, että puolustusliiton jäsenyys maksaisi Suomelle vuodessa 45–50 miljoonaa euroa.
Naton tavoite on, että jokainen jäsenmaa käyttäisi puolustukseen kahta prosenttia sen bruttokansantuotteesta vastaavan summan. Vain harva Nato-maa yltää kuitenkaan tavoitteeseen.
Yhdysvallat käyttää Nato-maista kirkkaasti eniten varoja puolustukseensa. Sen puolustusbudjetti on peräti 3,61 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Myös Kreikka, Britannia, Viro ja Puola pääsevät kahteen prosenttiin tai sen yli. Tavoiterajan alle jäävät esimerkiksi Ranska (1,78 prosenttia), Saksa (1,19 prosenttia), Italia (1,1 prosenttia) ja Kanada (0,99 prosenttia).
Suomi käyttää puolustukseen tällä hetkellä 1,36 prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavan summan.
