Ilta-Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä puuttuu nykyään osaamista, josta olisi ollut apua koronavirusepidemian hoidossa.
Ongelmana on, ettei THL:n johdossa ole enää tarpeeksi lääkäriasiantuntijoita ja virustutkijoita.
Vuosina 2013–2014 työsuhde päättyi noin 200 henkilöltä ja 2016 irtisanottiin 220 työntekijää. Rahoitusta leikattiin lähes kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2017–2018, jolloin THL:stä poistui yli kymmenen kokenutta tutkimusryhmän johtajaa.
THL:ää tuolloin johtanut Juhani Eskola kertoi, että epidemioiden seurantaan tarkoitettuja laboratorioita oli pakko ajaa alas rahoitustilanteen vuoksi. Ulkopuoliset asiantuntijat vahvistavat arviot.
– THL:stä lähti tuolloin valitettavan paljon esimerkiksi pitkäjänteistä tutkimusosaamista, jollaisesta olisi ollut nyt koronaviruksen hoitamisessa hyötyä, virologian professori Olli Vapalahti toteaa IS:lle.
Myös poliittisen profiloinnin ja sote-järjestelmäuudistuksen arvioidaan vieneen huomiota pois perusasioilta. Painopiste siirtyi viimeisen vuosikymmenen aikana pois sairaanhoidosta.
IS:n lähteiden mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus viivytteli liian kauan rajoitustoimien käyttöönotossa. Aiemmin keväällä THL vähätteli uhkaa maailman terveysjärjestö WHO:n arvioista huolimatta.
– THL:n riskiarvio petti. Se ei sopinut yksiin minkään maailmalta saadun datan kanssa, riskiarviointeihin erikoistunut THL:n ex-tutkimusprofessori Matti Jantunen sanoo.
Vuonna 2013 THL:ssä työskenteli 1357 työntekijää, nyt 971 henkilötyövuotta. Henkilöstöstä 72 prosenttia on naisia ja 28 prosenttia miehiä. Organisaation budjettirahoitus oli viime vuonna 64,8 miljoonaa euroa.
