Ilta-Sanomat on teettänyt Taloustutkimuksella 7.-19. joulukuuta 2019 tehdyn kyselyn. Siinä kysyttiin 1004 vastaajalta ”kuka olisi paras vaihtoehto seuraavaksi presidentiksi Sauli Niinistön jälkeen?” eli vuonna 2024.
Eniten kannatusta saivat ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) 17, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) 10, opetusministeri Li Andersson (vas.) seitsemän, komissaari Jutta Urpilainen (sd.) seitsemän, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuusi, kokoomuksen Petteri Orpo kuusi ja Sitran Jyrki Katainen (kok.) viisi prosenttia.
”En osaa sanoa” vastasi 16 prosenttia ja ”ei kukaan luetelluista vaihtoehdoista” 11 prosenttia. Jos niitä ei ota huomioon, nousee Haaviston lukema reiluun 20 prosenttiin.
Uusi kysely tehtiin ajankohtana, jolloin al-Holin skandaali oli jo ollut paljon esillä. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tuomo Turja toteaa, että Pekka Haaviston suosiosta voi päätellä jotain, vaikka ”ei se (al-Hol) näy suoraan taulukoissa”.
– Haaviston kansansuosio ei ole enää sama kuin alkuvuonna 2018, Tuomo Turja toteaa IS:ssa.
* IS huomauttaa, että Pekka Haaviston kannatus on pienempi kuin heti presidentinvaalien 2018 jälkeen tehdyssä IS:n kyselyssä, jossa häntä kannatti 27 prosenttia. Kyselyt eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Luotettavuus tärkeintä
* Lokakuussa 2019 Pekka Haavisto sai Alma-kyselyssä 33 prosentin kannatuksen presidentiksi. Seuraavaksi suosituin oli Olli Rehn 11 prosentilla.
* Verkkouutiset teki presidenttikyselyn huhtikuussa 2018. Vastaajille annettiin 29 nimeä ja kysyttiin ”keitä voisi äänestää”, ei siis ”ketä äänestäisi”. Tuolloin kärjessä olivat Pekka Haavisto 30 prosentilla, Olli Rehn 14 prosentilla, Ville Niinistö 14 prosentilla ja Jan Vapaavuori 13 prosentilla.
* Presidentinvaalissa 2012 Haavisto sai toisella kierroksella 37,4 prosenttia äänistä.
Pekka Haaviston kannatus on siis ollut kolmessa kyselyssä ennen tätä 30 prosentin luokkaa, mutta nyt selvästi pienempi.
Samassa Verkkouutisten kyselyssä huhtikuussa 2018 suomalaiset painottivat presidentin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi luotettavuutta (49 prosenttia), kokemusta ja asioiden hallintaa (48 prosenttia) sekä asiantuntevuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (46 prosenttia).
LUE MYÖS:
Verkkouutisten kysely: Millainen presidentti vuonna 2024? (VU 27.4.2018)
