Irtisanomisten määrä väheni viime vuonna

Työntekijöitä irtisanottiin viime vuonna aiempaa vähemmän, mutta irtisanomisten määrä on SAK:n mukaan vakiintunut korkealle tasolle.

Viime vuonna Suomessa irtisanottiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön tilastojen mukaan 11 907 työntekijää. Määrä oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

SAK kuitenkin huomauttaa, että vuosittaisten irtisanomisten määrä on pysytellyt sitkeästi yli 10 000:ssa. Irtisanomisia oli alle 10 000 viime vuonna 2010.

SAK on kerännyt irtisanomistietonsa pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä.

Viime vuoden suurin irtisanoja oli Microsoft, joka muun muassa lakkautti Salon yksikön ja vähensi 2 300 työntekijää. Seuraavaksi eniten irtisanoi Tieto, jonka työntekijöistä 435 sai lähteä..

Microsoft ja Tieto nostivat SAK:n mukaan informaatio- ja viestintäalan irtisanomiset viime vuonna lähes 3 800:aan, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.

Teollisuudessa työntekijöistä irtisanottiin lähes 3 700 viime vuonna, mikä oli 15 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Sen sijaan kaupan alan irtisanomiset vähenivät selvästi. Alalla irtisanottiin 871 työntekijää, kun määrä oli 2 228 vuonna 2014.

Yt-neuvottelujen piirissä oli viime vuonna yhteensä lähes 114 000 työntekijää, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kesken olevista yt-neuvotteluista suurimmat ovat käynnissä Helsingin yliopistossa, jonka noin 8 000 työntekijää koskevien neuvottelujen lopputulos on määrä ilmoittaa tammikuussa.

SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen arvostelee hallituksen koulutusleikkauksia tilanteessa, jossa irtisanomisten määrä ei osoita laskun merkkejä, sillä leikkaukset vähentävät työpaikkoja oppilaitoksissa ja kaventavat koulutustarjontaa.

– Osaamisen kehittäminen on irtisanotun työntekijän paras keino hankkia itselleen uusi työpaikka. Omaehtoista kouluttautumista työttömyysetuudella tulisi helpottaa ja kannustaa tätä kautta työttömiä osaamisensa kehittämiseen, Koskinen toteaa SAK:n tiedotteessa.

Hän on erityisen huolestunut hallituksen esityksestä muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainaksi ensi vuoden alusta. Hänen mukaansa perusosan leikkaus veisi pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta käytännössä mahdollisuudet opiskella aikuiskoulutustuella ja varautua siten ammatin ja alan vaihtamiseen.

– Tämä vähentää työvoiman rakenteellista liikkuvuutta, vaikka juuri sitä tarvittaisiin meneillään olevassa elinkeinomurroksessa, Koskinen huomauttaa.

Kommentit