Iranin oma talous on heikentynyt vauhdilla vuosi-inflaation noustessa yli 50 prosentin, työttömyyden lähentyessä 20 prosenttia ja BKT:n pudotessa yli kymmenen prosenttia. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Iran-konflikti tuntuu Suomen viennissä

USA:n ja Iranin nokittelu Lähi-idässä heijastuu väistämättä Euroopan ja Suomen talouteen.

– Viime vuosina lupaavasti kasvanut Suomen kaupankäynti Iraniin on käytännössä pysähtynyt, sillä tavaravientimme romahti viime vuonna peräti 85 prosenttia, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori toteaa.

Vuoren mukaan uusia kauppoja ei tällä hetkellä tehdä, eikä niitä rahoiteta.

– Myös keskeneräiset hankkeet on nyt jäädytetty. Vuoden 2015 jälkeen uudelleen avautuneet 82 miljoonan kuluttajan markkinat kiinnostivat kovasti suomalaisiakin yrityksiä. Myös Irania kiinnosti Suomen osaaminen kaivosteknologiasta energia- ja infraosaamiseen sekä metsä- ja maatalouteen. Myös ICT- ja terveysteknologiasta on jo käyty kauppaa, hän kertoo.

Vuonna 2017 Suomen vienti Iraniin kasvoi peräti 50 prosenttia ja vielä vuonna 2018 18 prosenttia tavaraviennin arvon noustessa 136 miljoonaan euroon.

– Poliittisten jännitteiden kasvaessa ja USA:n asettamien Iran -sanktioiden kiristyessä vienti ja sen rahoitus on käytännössä hyytynyt. Tavaraviennin arvo oli enää noin 20 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna Iranin kauppaa tuskin enää käydään, elleivät poliittiset jännitteet ja kauppasanktiot yllättäen lievene. Sitä tuskin tapahtuu ennen USA:n presidentin vaaleja, Vuori arvioi.

EU ja sen isot jäsenmaat ovat yrittäneet pitää Iranin kanssa tehtyä JCPOA-ydinsopimusta yhä elossa, vaikka USA päätti siitä jo vuonna 2018 vetäytyä. EU on pyrkinyt ylläpitämään myös kauppasuhteita Iranin kanssa luomalla USA:n sanktioiden ulkopuolelle jäävän erillisen Instex-maksukanavan, jonka avulla on voitu rahoittaa humanitaaristen vientituotteiden kuten lääkkeiden ja ruoan kauppaa EU-maiden ja Iranin kesken.

Vuoren mukaan tästä on ollut kuitenkin vain hyvin rajallisesti apua vientikaupan rahoittamisessa. Suomen vienti ei ole siitä ennättänyt hyötyä lainkaan Suomen liityttyä vasta joulukuussa 2019 Instex-järjestelmään.

– Nyt EU ja sen jäsenmaat joutuvat entistä selvimmin poliittisesti valitsemaan puolensa kiristyvissä USA-Iran -suhteissa, joiden taustalla kummittelee myös suurvaltasuhteet Kiinaan ja Venäjään. EU ei voi päätyä eri leiriin läntisten NATO-liittolaisten kuten USA:n kanssa, vaikka EU voi edelleen koettaa toimia diplomaattisena sillanrakentajana. EU:lla on merkittävästi isommat kauppaintressit jo nyt Iranin markkinoilla kuin USA:lla, Vuori sanoo.

Vuoren mukaan Iranin ohella kasvavat riskit tuntuvat laajemminkin Suomen vientimarkkinoilla ja ne heijastuvat myös mahdollisesti öljyn hintaan sekä sitä kautta koko maailman talouteen.

Iranin oma talous on heikentynyt vauhdilla vuosi-inflaation noustessa yli 50 prosentin, työttömyyden lähentyessä 20 prosenttia ja BKT:n pudotessa yli kymmenen prosenttia.

– Maailman talouden karu totuus on kuitenkin se, että konfliktien kärjistyessä ja riskien kasvaessa eurooppalaiset ja suomalaiset vientiyritykset joutuvat väistämättä vetäytymään Iranin, Irakin ja muiden lähialueiden vientimarkkinoilta, mutta tilalle on jo tullut muun muassa kiinalaista ja venäläistä teknologiaa. Kauppasuhteet ovat tänä päivänä entistä keskeisempi osa myös suurvaltojen geopoliittista peliä ja siinä Suomen kaltainen pieni vientimaa on yleensä häviäjä, Vuori sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt