X
SULJE MAINOS
Iranissa juhlistettiin islamilaisen vallankumouksen vuosipäivää 10. helmikuuta. / STR / AFP / LEHTIKUVA

Iran ajautumassa Neuvostoliiton tielle?

Iranissa on 18. kesäkuuta presidentinvaalit. On todennäköistä, että radikaalit vievät voiton.

Pandemia jatkuu Iranissa vielä pitkään, mutta ehdokasasettelu on melko pitkällä. Presidentti on toiseksi korkein poliittinen viranomainen uskonnollisen johtajan, Ali Khamenein jälkeen.

Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Sama henkilö voi hallita korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Presidentin toimikausi on neljä vuotta.

Viimeisin käänne tapahtui, kun maltillisten edustaja, ulkoministeri Mohammad Javad Zarifin ehdokkuus evättiin Khamenein toimesta. On todennäköistä, että seuraava presidentti edustaa radikaaleja ja islamilaista vallankumouskaartia.

Oikeuslaitoksen johtaja Ebrahim Raisi oli ilmoittanut aikaisemmin, ettei ole presidentinvaaleissa käytettävissä. Tilanne kuitenkin muuttui tiistaina 11. toukokuuta, kun Raisi on usean uutisen mukaan tulossa presidentinvaaleihin mukaan. Jos näin on, Raisi on vahva kandidaatti seuraavaksi presidentiksi ja jopa uskonnolliseksi johtajaksi Khamenein kuoleman jälkeen. Raisi edustaa radikaaleja. Hän oli osallinen vuoden 1988 joukkoteloituksiin.

Myös Hossein Dehghan, Ali Larijani ja Fereydoon Abbasi ovat vahvoja kandidaatteja seuraavaksi
presidentiksi. Kaikki edellä mainituista ehdokkaista edustavat islamilaista vallankumouskaartia ja radikaaleja islamilaisessa tasavallassa.

Dehghan on entinen puolustusministeri, joka toimii tällä hetkellä Khamenein neuvonantajana. Hän oli osallinen Beirutin pommi-iskussa vuonna 1983, jossa kuoli 299 amerikkalaista. Hän on tällä hetkellä Yhdysvaltain pakotteiden kohteena. Larijani on vaikutusvaltaisesta suvusta. Hän on valmistunut MIT:stä ja on toiminut 12 vuotta parlamentin puhemiehenä. Larijani oli pääneuvottelija Iranin ja Kiinan välisessä sopimuksessa, joka solmittiin maaliskuun lopussa.

Abbasi toimi presidentti Mahmud Ahmadinejadin presidenttikaudella Iranin atomienergiajärjestön johtajana.

Nuoret Breznevin oppia vastaan

Vuonna 1968 Tsekkoslovakiassa tapahtui vallankumous, minkä puna-armeija kukisti voimalla. Kyseessä oli Breznevin oppi. Samalla Neuvostoliitossa menetettiin usko kommunistiseen järjestelmään.

Iranissa tämä kehitys tapahtui vuonna 2009 vihreän vallankumouksen aikana, jolloin Mahmud Ahmadinejad valittiin toiselle presidenttikaudelle.

Vaalit olivat räikeästi vilpilliset ja ihmiset huomasivat sen. Iranissa järjestelmä on henkisesti kaatunut ja tällä hetkellä eletään stagnaation aikakautta. Laajoja mielenosoituksia havaittiin kymmenissä kaupungeissa vuosina 2018 ja 2019, jolloin iskulauseet olivat Pahlavi myönteisiä.

Nuori sukupolvi romantisoi shaahin aikakautta, jolloin Iranista oli kasvamassa salonkikelpoinen suurvalta. Naisten päivänä Iranin kruunuprinssi Reza Pahlavi ilmoitti ettei kannata monarkiaa, vaan mieltää tasavallan parhaaksi valtiomuodoksi Iranille.

Poliittisia murhia ja juonittelua

Ennen Arabi invaasiota ja islamin tuloa, Persiaa hallitsi Sassanidit, joiden imperiumi ulottui laajoille alueille Lähi-idässä. Neljäntoista vuoden ajan ennen arabi invaasiota Persiaa hallitsi yhteensä 12 kuningasta. Kuninkaan murhat olivat yleisiä ja aika oli otollinen arabi hyökkäykselle. Myohemmin 1700-luvulla Persian Napoleon, Nader Shah sokaisi poikansa, kun pelkäsi vallankaappausta. Samalla Afsharin dynastia sammui ja Persiassa alkoi pimeä aika Qajar-dynastian johdolla.

Ajatollah Ruhollah Khomeinin nuorin poika Ahmad Khomeini toimi islamilaisen vallankumouksen
jälkeen isänsä oikeana kätenä. Ahmad Khomeinista ei kuitenkaan voinut tulla seuraavaa uskonnollista johtajaa, koska koko vallankumouksen ideana oli perustaa tasavalta, jossa valta ei enää periytyisi isältä pojalle.

Khamenein valtaantulon jälkeen Ahmad Khomeini siirtyi Qomin pyhään kaupunkiin jatkamaan opintojaan. Tarkoitus oli, että Ahmad Khomeinista tulisi seuraava uskonnollinen johtaja kymmenen vuoden sisällä. Ahmad Khomeini kuitenkin kuoli mystisesti sydänhalvaukseen vuonna 1995. Ahmad Khomeinin kuolema on jäänyt mysteeriksi islamilaisessa tasavallassa.

Toimittaja: Bijan Rezai Jahrami

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt