Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC kertoo tuoreessa raportissaan, että merenpinnan nousu on kiihtynyt. Meren pinta nousee jatkossa yhä kiihtyvään tahtiin, ja järjestö puhuu jopa useiden metrin kohoamisesta.
Suomessa vaikutukset jäävät pienemmiksi, arvioi meriä tutkinut Helsingin yliopiston professori Petteri Uotila.
– Nyrkkisääntö voisi olla, että Suomessa meren pinnan kohoaminen on maan kohoamisen takia pienempää.
Uotila vastasi asiaa koskevaan yleisökysymykseen yliopiston Tiedekulmassa, jossa IPCC:n raportti esiteltiin suomalaisille. Hän toteaa, että raportissa ei suoraan oteta kantaa meren pinnan tasoon Suomessa, vaan hän nojaa arviossaan Ilmatieteen laitoksen tietoihin.
Uotilan mukaan Helsingissä meren pinta nousee varovaisten ennusteiden mukaan 30 senttiä vuosisadan loppuun mennessä. On olemassa myös ennusteita, joiden mukaan se nousee metrin.
– Pohjoisella Perämerellä maan kohoaminen on voimakasta. Voidaan ajatella, että Vaasan korkeudella se pysyy aika lailla tasapainossa, Uotila sanoo.
IPCC:n mukaan maailman valtamerien pinta kohosi viime vuosisadan aikana 1–2 millimetriä vuodessa. Vauhti on kiihtynyt ensin 3–4 millimetriin, ja tuoreimpien mittausten mukaan nousuvauhti on nyt 5 millimetriä vuodessa. Pinnan nousu vaihtelee eri puolilla maailmaa enimmillään 30 prosenttia molempiin suuntiin.
– Merenpinnan korkeutta nostaa lämmenneen meriveden laajeneminen sekä maalta sulanut lumi ja jää, Uotila sanoo.
IPCC ennustaa, että vuosisadan loppuun mennessä merenpinta nousee 1–2 senttimetriä vuodessa. Nykyiseen verrattuna merenpinta nousee 28–110 senttimetriä ja myös merien lämpötila nousee. Nousu riippuisi siitä, paljonko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kohoaa.
– Hyvin pitkät ennusteet ennakoivat useiden metrien nousua tulevien vuosisatojen aikana, Uotila sanoo.
Hän sanoo, että IPCC on käyttänyt ennusteissaan apuna tietoa muinaisista ilmasto-oloista. Kolme miljoonaa vuotta sitten ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli samalla tasolla kuin nyt, ja maapallon keskilämpötila 2–4 astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla.
– Meren pinta oli 6–25 metriä nykyistä korkeammalla, Uotila sanoo.
IPCC:n tuore raportti keskittyy kuvaamaan, miten ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa kryosfääriin eli jäätiköihin, valtameriin ja ikiroutaan.
Tiedekulman yleisöä kiinnosti myös, mitä tutkijat haluavat sanoa heille, jotka epäilevät ilmastonmuutosta. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma vertasi keskustelua tupakoinnin aiheuttamiin vaaroihin. Joitakin vuosikymmeniä sitten osa ihmisistä ei uskonut, että tupakointi voisi haitata terveyttä.
– He eivät kuunnelleet tieteen sanomaa. Nyt ne äänet ovat aika lailla vaimentuneet. Samalla tavalla käy ilmastonmuutoskeskustelussa sitä mukaa kuin vahva evidenssi leviää kansojen kerrostumiin ja ihmiset katsovat totuutta silmiin, Vihma sanoi ja sai yleisöltä tilaisuuden ainoat aplodit.
