Internetin valvontaa lisänneitä lakeja on perusteltu Venäjällä valtiollisella turvallisuudella ja suojautumisella ”vihamielisiltä ulkovalloilta”. Muun muassa voimalaitosten ja liikennesektorin on huomautettu olevan yhä alttiimpia mahdolliselle verkkohäirinnälle.
Toimenpiteitä suunnataan turvallisuuden varjolla myös oppositioaktiivien vaimentamiseen. Esimerkiksi mielenosoitusten järjestämistä ja opposition yhteydenpitoa on häiritty sulkemalla pääsy internetiin tilapäisesti eri puolilla Venäjää.
Turvallisuuspalvelu FSB on myöntänyt tuomioistuimessa, että kansalaisten pääsy verkkoon estettiin hiljattain Ingušiassa ”terroristiuhkien” vuoksi. Viranomaiset olivat ajoittaneet lähes jokaisen ”terroriepäilyn” mielenosoituspäiville.
– He haluavat sulkea väylät, joiden kautta tietoa voidaan jakaa verkossa. Koko Kaukasuksen viestintä lamaantuu, jos WhatsApp ei ole käytössä. Jos matkustat katkon aikana Ingušiaan, on kuin vajoaisit mustaan aukkoon, ihmisoikeusjuristi Andrei Sabinin sanoo Financial Timesille.
Presidentti Vladimir Putinin toukokuussa hyväksymät lakiesitykset antavat viranomaisille entistä suurempia valvontaoikeuksia. Venäjän tavoitteena on luoda ”suvereeni internet”, joka voi tarvittaessa toimia täysin maan rajojen sisältä käsin.
”CIA:n projekti”
Maan verkkoliikenne toimi melko vapaasti vuoteen 2012 asti, jolloin Putinia vastaan suunnattuihin suurmielenosoituksiin vastattiin aggressiivisilla toimenpiteillä. Kymmeniä ihmisiä passitettiin vankilaan oppositiomateriaalin ”tykkäämisestä” tai jakamisesta sosiaalisessa mediassa.
Vladimir Putin totesi vuonna 2014 internetin olevan ”CIA:n projekti” Venäjän heikentämiseksi. Viranomaiset kutsuivat avukseen useita asiantuntijoita Kiinasta, jossa jopa kaksi miljoonaa viranomaista ja sensoria valvoo kansalaisten verkkokäyttäytymistä.
Venäjän viestintävalvontavirasto Roskomnadzorilla on toistaiseksi vain noin 3000 työntekijää, joten Kiinan kaltaista valvontayhteiskuntaa tuskin saadaan aikaan ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Roskomnadzorin johtaja Alexander Zharov kärsi viime vuonna nöyryyttävän tappion viestipalvelu Telegramia vastaan. Yli 16 miljoonan ip-osoitteen estäminen ei sulkenut palvelun toimintaa Venäjällä, mutta esti vahingossa pääsyn Roskomnadzorin omille verkkosivuille.
Alexander Zharovin kerrotaan vastanneen viime vuonna ministeriön juhlissa kirosanatäyteisellä raivokohtauksella toisen vieraan esittämään naljailuun. Vieras oli ehdottanut maisemakuvia ottaneelle Zharoville kuvien jakamista Telegramin kautta.
– FSB vie parlamentille lakiesityksiä, jotka meidän on toimeenpantava. Näytämme kuitenkin lopulta idiooteilta, ministeriölähde kertoo FT:lle.
