Insinöörien ansiokehitys olematonta – keskiarvopalkka 4160 euroa

Insinööriliiton Työmarkkinatutkimuksen 2015 tilastot kertovat insinöörien ansiotason olemattomasta kehityksestä, sillä palkat pysyivät likimain vuoden 2014 tasolla.

Työmarkkinatutkimuksen tulosten mukaan viime vuonna koko insinöörikunnan mediaanipalkka oli 3 900 euroa, eli tismalleen sama kuin vuotta aiemmin. Rakennekorjattuna mediaanipalkka nousi kuitenkin 0,5 prosenttia vuodesta 2014.

Insinöörikunnan keskiarvopalkka oli 4 160 euroa. Keskiarvopalkan kehitys oli kuitenkin miinuksella, -0,4 prosenttia.

Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Aila Tähtitannerin mukaan tämä kehitys johtui muun muassa siitä, että yritykset ovat vähentäneet kokeneempaa väkeä, joiden palkkataso on ollut keskimääräistä korkeampi. Lisäksi osa työpaikkansa menettäneistä joutui tyytymään uudessa työpaikassaan entistä matalampaan palkkaan.

Alkupalkkataso valopilkkuna

Tähtitannerin mielestä vastavalmistuneiden insinöörien alkupalkkataso oli vuoden 2015 tutkimuksen valopilkkuja. Alkupalkkataso nousi enemmän kuin koko ammattikunnan ansiotaso.

Vastavalmistuneiden mediaanialkupalkka oli 2 676 euroa. Nousua edellisvuoteen oli 2,9 prosenttia. Alkupalkkojen keskiarvo oli 2 716 euroa.

– Vastavalmistuneiden insinöörien työmarkkinatilanne on kuitenkin haastava. Vain joka toinen vastavalmistunut oli löytänyt vakituisen työpaikan ja lähes joka viides oli työttömänä. Määräaikaisissa tehtävissä työskenteli reilu viidennes vastavalmistuneista, Tähtitanner kertoo.

Uramuutokset vaikuttavat palkkaan

Tähtitannerin mukaan suurimmalla osalle insinööreistä ansiokehitys perustuu pelkästään liittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin. Uramuutokset ovat insinööreille varmin tapa vaikuttaa ansiokehitykseen.

– Tilastojen valossa uramuutoksia tehdään eniten valmistumisen jälkeisten kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana. Sen jälkeen sekä työpaikkaa että tehtävää vaihtaneiden osuuden alkavat selvästi laskea, Tähtitanner sanoo.

Syksyllä 2015 tehtyyn Insinööriliiton työmarkkinatutkimukseen vastasi yli 10 500 insinööriä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Insinööriliiton jäsenten lisäksi Driftingenjörsbundet i Finland DIFF:n ja KI Insinöörien jäsenkunta.

Kommentit