Kirjoittajan mielestä työelämässä vaaditaan liian nopeasti esimerkiksi virheetöntä kielitaitoa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Antti Palola: Impivaara tarvitsee maahanmuuttajia

Väestön ikärakenne ja ennätysmäisen alhainen syntyvyys ovat tosiasioita.

Kun näihin tosiasioihin lisätään tulevien vuosien ikäsidonnaisten menojen kasvu, käsissämme on erittäin vaikeasti ratkaistavissa oleva yhtälö. – Kukapa meistä olisi valmis vapaaehtoisesti leikkaamaan omasta hyvinvoinnistaan.

Työikäiset vähenevät Suomessa noin 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä ja syntyvyys on viimeisten tietojen mukaan jyrkässä laskussa. Syntyvyyden alenemisen taustalla on useita tekijöitä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan kokonaan uutta väestöpoliittista ajattelua sekä kokonaisvaltaista perheellistymis-, perhe- ja lapsipolitiikkaa. Myös työmarkkinoita on tarkasteltava perhemyönteisyyden näkökulmasta.

Ulkomainen työvoima on yksi keino kampittaa ikärakenteesta ja alhaisesta syntyvyydestä aiheutuvaa hyvinvointihaastetta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä lisää, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla.

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. STTK esitti vaalien alla yhteiskuntapoliittisen ohjelman käynnistämistä kansainvälisen rekrytoinnin ja maahanmuuton vahvistamiseksi sekä koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi ulkomailta. Meidän tulisi tehdä rekrytointia laajasti ja strategisesti. Lisäksi Suomessa jo asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymiseen tulee keskittää nykyistä enemmän voimavaroja.

Kilpailemme osaavasta työvoimasta monien muiden, maahanmuuton näkökulmasta meitä paljon vetovoimaisempien kohdemaiden kanssa. Meillä on toki monia myönteisiksi laskettavia kilpailuvaltteja kuten toimiva ja turvallinen yhteiskunta, kehittynyt infrastruktuuri, korkea hyvinvointi sekä luonnon läheisyys ja puhtaus mukaan lukien elintarvikkeet ja vesi.

Toisaalta on tärkeä tiedostaa, että Suomi ei tule ensimmäisenä mieleen, kun ulkomaalainen harkitsee työn perässä muuttamista vieraaseen maahan. Vahvuuksista huolimatta Suomeen pikemminkin eri syistä ajaudutaan sen sijaan, että se olisi tarkan suunnittelun ja harkinnan tulos.

Suomi sijaitsee pohjoisessa ja kovin kaukana maailman metropoleista. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa asuu monen ulkomaalaisen mielestä umpimielinen ja syrjään vetäytyvä kansa. Puhumme outoa kieltä ja suhtaudumme ulkomaalaisiin varsin penseästi. Bonuksena meillä on sään ja vuodenajan puolesta viheliäinen marraskuu.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA tutki runsas vuosi sitten maahanmuuttajien kokemaa rasismia Euroopan unionin jäsenmaissa. 12 maasta eniten rasismia koettiin Suomessa. 63 prosenttia haastatelluista oli kokenut rasistista häirintää ja syrjintää, 14 prosenttia fyysisiä hyökkäyksiä. Vastaajat olivat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajia.

Hiljattain uutisoitiin, miten ulkomaalainen nimi estää hakijaa työllistymästä, vaikka hänellä olisi vahvempi työhistoria ja parempi pätevyys kuin suomalaista nimeä kantavalla. Rasismista todistavat tulokset eivät varsinaisesti yllätä, mutta kertovat karua kieltä suomalaisista. Voisimme tietysti huoleti jatkaa elämäämme täällä kotoisessa Impivaarassa, jos väestörakenteemme ei olisi ongelma. Tällä asenteella kuitenkin karkotamme maahanmuuttajia tilanteessa, jossa nimenomaan tarvitsisimme heitä.

Työllistyminen on henkilön onnistuneen kotoutumisen keskeinen osatekijä. Maahanmuuttajan nopea kiinnittäminen työelämään parantaa mahdollisuuksia kielen oppimiseen. Kielitaito kehittyy, kun sitä käyttää.

Perehdyttämiskäytäntöjä on tehostettava. Myös maahanmuuttajien työnohjaus vaatii lisää resurssointia. Hyvä työilmapiiri ja työyhteisön tuki auttavat alkuun.

Valitettavasti suomalainen työelämä ei ole vielä valmis hyväksymään erilaisuutta. Vaadimme esimerkiksi liian nopeasti virheetöntä kielitaitoa ja myös tehtävissä, joissa sitä ei tarvita.

Jos Suomessa koulutetut osaajat jäävät puutteellisen kielitaidon vuoksi ilman työtä, he etsivät sitä muualta. Meidän on nähtävä aikempaa paremmin hyödyt, joita maahanmuuttajien kulttuurituntemus, kansainväliset yhteydet, kielitaito sekä erilaiset näkemykset voivat antaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle yrityselämälle globaalissa kilpailussa.

Erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät haasteet ovat toki perusinhimillisisiä ja siksi meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Tunnepitoisen reagoinnin sijaan voimme valita käytännöllisen ajattelutavan. Voimme olla avoimia uusille ideoille, kuunnella, kehittää ja muuttua maailman mukana. Siten voimme luoda myös kestävää hyvinvointia Suomeen.
 

Antti Palola

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt