IMF kehottaa Suomea uudistamaan työttömyysturvansa viipymättä

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Suomessa vieraileva valtuuskunta kannustaa työmarkkinaosapuolia sopimaan suuremmitta viivytyksittä työllisyyttä tukevien aktivointitoimien lisäämisestä.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä on luovuttanut viranomaisille loppulausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta. Lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa.

Lausunnon mukaan Suomen talous on nousemassa pitkittyneestä taantumasta, tosin hitaasti. IMF arvioi Suomen kasvun kiihtyvän 0,9 prosenttiin vuonna 2016 ja 1,1 prosenttiin vuonna 2017. Keskipitkällä aikavälillä päästään 1,5 prosentin kasvuun.

Kasvun tukeminen on lausunnon mukaan Suomen tärkein haaste, joka edellyttää perusteellisia rakenteellisia uudistuksia tuottavuuden lisäämiseksi ja työvoiman osallistumisasteen kasvattamiseksi.

Viimeaikainen edistyminen rakenteellisissa uudistuksissa on raportin mukaan myönteistä. Kilpailukykysopimus vähentää suhteellisia työvoimakustannuksia ja voisi IMF:n mukaan joustavoittaa palkkaneuvottelujärjestelmää yritystasolla.

Työttömyyskorvausten keston rajoittaminen kasvattanee lausunnon mukaan osaltaan työvoiman tarjontaa. Valtuuskunta kannustaakin Suomen työmarkkinaosapuolia sopimaan suuremmitta viivytyksittä työllisyyttä tukevien aktivointitoimien lisäämisestä. Aktiivisten työmarkkinaohjelmien vahvistaminen ja lisätoimet kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi kaupunkialueilla helpottaisivat IMF:n mukaan työvoiman liikkuvuutta.

Kilpailun ja tuottavuuden edistämiseksi valtuuskunta kehottaa tekemään uudistuksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, vähittäiskaupan alalla sekä julkisen päätösvallan alaisilla sektoreilla, kuten rautatie- ja postipalveluissa. Kilpailukykysopimuksen ja muiden uudistusten edistyminen edellyttää lausunnon mukaan tiivistä seurantaa.

Valtuuskunnan mielestä luopuminen tutkimus- ja kehitysmenojen leikkauksista ja kannustimien luominen yksityisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin edistäisivät innovaatioita. Finanssipolitiikassa olisi IMF:n mukaan löydettävä tasapaino pitkän aikavälin kestävyyden ja elpymisen turvaamisen välillä. Vuosia 2016–2017 koskeva arvioitu julkisen talouden tasapainottamisen höllentäminen mainitaan lausunnossa tarkoituksenmukaisena, mutta valtuuskunnan mielestä enemmän on lyhyellä aikavälillä tehtävissä, jos muun muassa aikaistetaan kasvupaketin jäljellä olevia menoeriä.

IMF mainitsee, että ennakoitua hitaamman kasvun riskitekijöitä Suomessa ovat maailmantalouden kasvun heikkeneminen, Brexitin tuoma epävarmuus, mahdolliset rahoitusmarkkinahäiriöt pohjoisissa naapurimaissa sekä kotimaan julkisen talouden tasapainottamisesta ja työ- markkinauudistuksista johtuvat odotettua suuremmat lyhyen aikavälin kasvuvaikutukset.

Kommentit