Ilmavoimat järjestää Ruska 2020 -ilmaoperaatioharjoituksen 28.9.‒7.10. Vuosittain järjestettävien Ruska-harjoitusten tavoitteena on kehittää Ilmavoimien valmiutta sekä kouluttaa kantahenkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä. Harjoitukseen osallistuu yli 60 lentokonetta ja noin 4[nbsp]800 henkilöä, joista noin 2[nbsp]500 on reserviläisiä.
Harjoituksen toteutus edellyttää, että Puolustusvoimat käyttää sotilaalliseen harjoitustoimintaan tilapäisesti myös muita kuin pysyvässä käytössään olevia alueita. Keski-Suomessa tarve teiden sulkemiselle tai alueiden haltuun ottamiselle on kuitenkin vähäinen pois lukien Tikkakosken lentokentän ympäristö.
Harjoitus näkyy ja kuuluu suuressa osassa maata, Rovaniemeltä Jyväskylään ja Kajaanista Vaasaan.
Harjoitukseen osallistuvat joukot jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan ja harjoitusvastustajaa kuvaavaan osapuoleen. Skenaario kehittyy reaaliaikaisesti, joten lentotoimintaa voi olla kaikkina vuorokauden aikoina.
‒ Ruska 20 osoittaa Ilmavoimien korkeaa valmiutta Suomen alueellisen koskemattomuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen 24/7 kaikissa tilanteissa. Harjoituksessa kantahenkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset toimivat poikkeusolojen tehtävissään Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan mukaisesti, kertoo harjoituksen johtaja, Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.
‒ Ruskan kaltaiset joukkojen harjoitukset ovat tärkeitä, jotta osaaminen ja valmius säilyvät kaikissa olosuhteissa. Harjoitusjoukkojen terveys ja turvallisuus ovat keskiössä, joten toteutamme harjoituksen tilanteen edellyttämällä tavalla, hän jatkaa.
Enimmillään harjoituksessa on mukana yli 60 lentokonetta, joista suurin osa on F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä.
Ruska on myös osa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä. Ruotsin ilmavoimista on mukana JAS Gripen -monitoimihävittäjiä sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Ruotsalaiset lento-osastot tukeutuvat pääasiassa Rovaniemelle sekä Luulajan tukikohtaan Ruotsissa.
Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Kajaanin ja Hallin tukikohdat ovat käytössä koko harjoituksen ajan.
Tukikohtien ympäristössä toimii harjoitukseen osallistuvia joukkoja, ja harjoituskäyttöön otetuilla alueilla on liikkumisrajoituksia. Lentotoimintaa on eniten 2.‒6. lokakuuta, jolloin käytössä ovat myös Kuopion, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Vaasan, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentät.
Harjoituksen ilmaoperaatioihin liittyy lentotoimintaa matalilla lentokorkeuksilla sekä mantereen yllä vähintään kymmenen kilometrin korkeudessa lennettäviä Hornetien yliäänilentoja.
Lisäksi harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja ja silppuja. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja. Harjoituksen lentotoiminta alkaa 28.9. kello 12 ja päättyy 6.10. kello 18 mennessä.
