Ilmastolakia päivitetään parhaillaan vastaamaan hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Vuonna 2015 voimaan tullut ilmastolaki laajennetaan kattamaan myös maankäyttösektori, maaperäpäästöjen vähentäminen sekä hiilinielujen vahvistaminen. Pyrkimyksenä on, että Suomi tekee oman osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.
Ilmastopaneeli suosittaa, että Suomen tulee vähentää fossiilisia ja prosessiperäisiä päästöjä vuoden 1990 tasoon nähden vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, vähintään 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä saavuttaen samalla hiilineutraaliuden, vähintään 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja vähintään 90 prosenttia, mutta pyrkien 95 prosentin päästövähennystasoon vuoteen 2050 mennessä.
– Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten saavuttamiseen. Suomen ja muiden vauraiden maiden tulee tehdä oma oikeudenmukainen osuutensa globaaleista päästövähennyksistä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Päästövähennystavoitteisiin sisältyvät kaikki YK:n ilmastosopimuksen puitteissa raportoitavat kasvihuonekaasut ja ne koskevat kaikkia yhteiskunnan eri sektoreita. Päästöjen vähentäminen on määritetty lineaarisella aikauralla perustuen historialliseen maankäyttösektorin nettonieluun.
– Suositusten mukainen päästövähennyspolku on saavutettavissa määrätietoisin toimin. Tarvittavat toimet on jo tunnistettu esimerkiksi teollisuuden vähähiilitiekartoissa. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja ilmastomyönteisen kysynnän edistäminen vahvistavat teollisuuden kilpailukykyä, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä.
Ilmastopaneelin mukaan muilla Euroopan ilmastojohtajuutta tavoittelevilla mailla on Suomea tiukempia päästövähennystavoitteita. Esimerkiksi Tanskassa päästövähennystavoite on 70 prosenttia ja Iso-Britanniassa 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ruotsissa liikenteen päästöjä vähennetään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava
Ilmastopaneeli katsoo, että Suomen tulisi ylläpitää vähintään Suomen maankäyttösektorin historialliseen keskimääräiseen nettonieluun pohjautuvaa -21 Mt CO2-ekv. nettonielun tasoa ja kasvattaa sitä hieman vuoteen 2050 mennessä.
Maankäyttösektorin nettonielu muodostuu käytännössä puuston ja sekä puutuotteiden hiilivarastojen muutoksesta sekä maaperän päästöistä.
– Maankäyttösektorilla on paljon mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Keskustelu metsien kasvusta ja hakkuista on tärkeää, mutta ei pidä unohtaa maaperän päästöjä, joiden osuus on merkittävä. Esimerkiksi maa- ja metsätalouskäytössä olevien turvemaiden päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Kristiina Regina.
Maakäyttösektorin päästöt eivät käytännössä ole vähentyneet vuodesta 1990 ja kotimaisten hakkuiden kasvattaminen on syönyt metsämaan hiilinielua. Maankäyttösektorin nettonielu ei tällä hetkellä yllä tavoitetasolle -21 Mt CO2-ekv.
