Verkkouutiset

Ilmastonmuutos on otettava vakavasti budjettiriihessä

BLOGI

Kuluva kesä on osoittanut, miten ilmastonmuutos tulevaisuudessa koettelee koko yhteiskunnan riskinsietokykyä.
Outi Alanko-Kahiluoto
Outi Alanko-Kahiluoto
Outi Alanko-Kahiluoto on Helsingin kaupunginvaltuutettu. Oli vihreiden kansanedustaja 2007-2023.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Lämpötila on kuluneena kesänä kohonnut tukaliin lukemiin koko Euroopassa. Hurjina riehuneet metsäpalot ovat verottaneet rutikuivia metsiä ympäri Eurooppaa ja helle on ruokkinut Itämeren sinilevälauttoja. Kuumuudesta ovat kärsineet niin kotona asuvat ikääntyneet kuin sairaaloiden vuodeosastojen potilaat.

Kuluva kesä on osoittanut, miten ilmastonmuutos tulevaisuudessa koettelee koko yhteiskunnan riskinsietokykyä. Olemme joutuneet kohtaamaan sen tosiasian, ettei ilmastonmuutos tarkoita meille suomalaisille siirtymää nykyistä leppeään keskieurooppalaiseen ilmanalaan, vaan sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä: paahtavan kuumia hellejaksoja, herkemmin syttyviä metsäpaloja, uimakelvottomia vesiä.

Ilmastonmuutoksen tapahtuessa silmiemme edessä tässä ja nyt, entistä useampi odottaa myös poliitikoilta konkreettisia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Mutta mitä tekee hallitus? Ei mitään.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli keskiviikkona esityksensä hallituksen budjettiriiheen. Ympäristölle haitallisista yritystuista ei edelleenkään leikata. Lupaus kestävän kehityksen budjetointiin siirtymisestä kuulostaa hyvältä, mutta konkreettiset teot ovat yhtä tyhjän kanssa.

Ilmastonmuutos tulee ottaa äärimmäisen vakavasti ja siihen varautumisen pitää olla osa jokaista politiikan aluetta. Päättäjien on syytä pohtia ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti ja ottaa se tosissaan kaikessa päätöksenteossa.

Myös työllisyyspolitiikkaa tulisi pohtia ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Minkälainen työ auttaa ilmastonmuutoksen torjumisessa? Miten eri toimialat voivat kehittyä ilmastoystävällisemmiksi? Ilmaston lämpenemisestä seuraavat muutokset vaikuttavat siihenkin, minkälaista työtä tulevaisuudessa on ylipäätään mahdollista tehdä ja millaisten työpaikkojen syntymistä valtion on mielekästä tukea.

Mahdottomuus suunnata yritystukia uudelleen kestävimmille aloille on kuitenkin ollut surullinen esimerkki siitä, miten haluton hallitus on ollut ajattelemaan tulevia sukupolvia. Leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia hallitus olisi voinut edistää kestävää kehitystä myös käytännössä. Hallitus kuitenkin kutsui etujärjestöjen edustajat mukaan yritystukityöryhmään päättämään omista tuistaan. Lopputuloksena oli, ettei ilmastolle ja ympäristölle haitallisiin valtion tukiin uskallettu vieläkään koskea.

Valtion tukia tulee panostaa uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, mikä luo pysyviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Mielekkäämpää kuin myydä arvokasta luontoamme kaivosjäteille on kehittää luontomatkailua ja kiertotaloutta. Betonirakentamista ekologisempi puurakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia synnyttää uusia korkeamman osaamisen aloja. Sijoitukset koulutukseen luovat maaperää ympäristöystävällisten innovaatioiden syntymiselle. Panostamalla luoviin aloihin ja talouteen tuetaan ilmaston ja ympäristön kannalta positiivista kehitystä, siirtymistä tavaroiden kuluttamisesta palveluiden kuluttamiseen.

Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii muutoksia politiikan kaikilla sektoreilla ja mieluiten nyt heti. Syksyn budjettiriihi on hallitukselle tilaisuus näyttää valmiutta siirtyä lyhytnäköisestä eturyhmäpolitiikasta ilmastonmuutosta torjuvaan politiikkaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)