Verkkouutiset

Ilmastonmuutoksen suurin vaara on ”Stadi-kupla”

BLOGI

Kirjoittaja varoittaa antamasta populisteille aseita ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Antti Palola
Antti Palola
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koronakriisi on ymmärrettävästi vienyt tilaa muulta yhteiskunnalliselta keskustelulta ja saanut jotkut jopa unohtamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ja sen torjumiseen liittyvät haasteet. On toivottavaa, että koronan nyt taittuessa Suomessa ja toivottavasti aikanaan myös muualla maailmassa ilmastomuutoksen torjunta nostetaan kaikissa maissa ja kansainvälisessä yhteistyössä keskeiseksi tavoitteeksi. Vaikuttavan ilmastopolitiikan aika on nyt, sillä kansainvälisen ay-liikkeen katto-organisaation ITUC:n pääsihteeriä siteeraten: Kuolleella planeetalla ei ole elämää.

Suomella on ilmastopolitiikassaan erittäin kunnianhimoinen tavoite: muuttaa maamme hiilineutraaliksi yhden sukupolven aikana, vuoteen 2035 mennessä. Tätä voi arvostaa varsinkin, kun korona on laittanut talous- ja työllisyyspolitiikalle ennennäkemättömät paineet – aiempien paineiden lisäksi.

Kunnianhimoa pitää olla, mutta muutos on toteutettava sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla – ei hinnalla millä hyvänsä. Jos emme hillitse ja torju ilmastonmuutosta oikeudenmukaisesti, tarjoamme tilaa turhalle vastakkainasettelulle ja populismille. Populismi ei kuitenkaan ongelmia ratkaise, vaikka sillä voitettaisiinkin vaalit tarjoamalla kansalle helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Vaalien jälkeen koittaa aina arki ja samat ongelmat odottavat ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa niitä tarvitaan kansallisesti ja koko maapallon tasolla.

Yksi populistinen väite on sanoa, että pienen Suomen ei tässä asiassa kannattaa hötkyillä. Kesäkuussa keskustelin aiheesta ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) kanssa STTK:n webinaarissa. Olimme tuolloin yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta nimenomaan tarvitsee Suomen kaltaista, koko maailman mittakaavassa vaurasta ja kehittynyttä maata – ja vieläpä johtotähdeksi. Kuvaavaa on, että suomalaisen hiilijalanjälki on kuusinkertainen verrattuna esimerkiksi intialaisen vastaavaan. Olemme tuhlaajapoikia ja tyttöjä sanan varsinaisessa merkityksessä. Meidän on kannettava vastuumme. Se on samalla oiva keino luoda ja viedä suomalaista teknologista osaamista ja muuta tietämystämme ilmaston hyväksi myös kansainvälisille markkinoille.

Suunnitelmat oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti hiilivapaata yhteiskuntaa ovat jo monissa maissa hyvässä vauhdissa. Esimerkkejä löytyy esimerkiksi SitraFundin raportista. Siirtymässä merkittävässä roolissa ovat työpaikat. Olemme STTK:ssa olleet närkästyneitä siitä, että palkansaajaliikettä ei tähän mennessä ole riittävästi huomioitu ilmastonmuutoksen liittyvässä keskustelussa. Meitä on kuultava ja meitä kannattaa kuunnella, sillä olemme tehokas linkki työntekijöiden ja päätöksentekijöiden välillä. Onnistumme kansakuntana ilmastonmuutoksen torjunnassa vain, jos kaikki voivat olla mukana ja kokea olevansa osa ratkaisua – ei ongelmaa.

Ilmastonmuutoksen vastainen työ menee pieleen myös, jos ratkaisuksi tarjotaan pelkkiä kieltoja. Meidän on kansankuntana tiedostettava, että ongelmat ja myös ratkaisut niihin tarkoittavat eri asioita Lapissa kuin Uudellamaalla ja jotain aivan muuta Joensuussa kuin Porissa. Hiilivapaan Suomen tavoitteen kannalta isoin riski on se, että samanmieliset taloudelliseen, sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen eliittiin kuuluvat jauhavat asiasta omassa Stadi-kuplassaan eivätkä halua ymmärtää, että esimerkiksi se, mikä toimii Helsingissä joukkoliikenteen oloissa ei ole mahdollista Pohjois-Karjalassa, jossa arjen sujuminen edellyttää omaa tai jopa kahta autoa.

Tärkeitä askeleita hiilivapaan Suomen puolesta voi ottaa jokainen työpaikka ja jokainen ihminen. Esimerkiksi STTK:ssa olemme ottaneet seurantaan oman hiilijalanjälkemme, raportoimme siitä vuosittain ja pyrimme toimiin sen jatkuvaksi pienentämiseksi. Kotona voi jokainen osallistua omalla panoksellaan ilmastonmuutoksen torjuntaan esimerkiksi lajittelemalla jätteitä, kierrättämällä tavaroita, lisäämällä kasvisten syöntiä ja pudottamalla sisälämpötilaa asteella tai parilla. Kuten avaruuden valloittajat aikoinaan totesivat: Pieni askel ihmiselle, mutta valtava harppaus ihmiskunnalle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)