Talven aikana kaduille kertyy monista eri lähteistä pölyä, jonka liikennevirta ja tuuli nostattavat ilmaan, kun kadut kuivuvat. Katypölykausi on yleensä pahimmillaan maalis–huhtikuussa.
– Aurinkoinen sää on kuivattanut kadut pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi ilmassa on nyt paikoin runsaasti katupölyä, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.
Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
Katupölystä aiheutuvia oireita voi lievittää välttämällä vilkasliikenteisiä alueita ja etenkin urheilua vilkkaiden katujen varsilla.
– Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Aurinkoisina ja kuivina päivinä liikennevirrat nostavat talven aikana kertynyttä pölyä voimakkaasti ilmaan, jolloin ilmanlaatu heikkenee. Sade puolestaan kostuttaa tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä, Kousa sanoo.
Katupölyn määrä vähenee, kun katuja päästään puhdistamaan. Yöpakkasten helpottaessa pölyisyyttä hillitään myös kostuttamalla katuja laimealla suolaliuoksella. Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.