Verkkouutiset

”Ilman Hornet-kauppaa Suomi ei olisi enää koskaan saanut ilmavoimia”

Entisen ilmavoimien komentajan mukaan valinta olisi myöhemmin helpompi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Muutama vuosi lisää voisi tarjota Suomelle enemmän hävittäjävaihtoehtoja, entinen ilmavoimien komentaja toteaa ilmailutoimittaja Pentti Perttulan tänään julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo).

Perttula kertoo hastatelleensa alkusyksystä 2017 ”paria Suomen ilmavoimien entistä komentajaa” tulevasta ilmavoimien hävittäjähankinnasta. Ex-komentajien kommentit on kerätty kirjan viimeiseen osaan aihealueittain nimettöminä suorina sitaatteina.

– Nyt ollaan ehkä vähän päänavaajia, mikä on huono tilanne, entinen komentaja jatkaa.

Hänen mukaansa Suomen seuraavan koneen valinta olisi helpompi, jos ”pystyisimme venyttämään päätöstä niin pitkälle, että näkisimme Euroopan isojen maiden valinnat”.

Kommenteissa kiitellään kuitenkin muun muassa sitä, että Suomi voi oman vahvan puolustusteollisuuden puuttumisesta johtuen ostaa ”mitä haluaa ja millä hinnalla haluaa”.

Hankkeen aikataulussa on hyviäkin puolia. Entinen komentaja muistuttaa 1990-luvun hävittäjähankinnasta.

– On hienoa, että Hornetien korvaajaa lähdettiin selvittämään ajoissa ja selkeillä kriteereillä. Muistan, kun Hornetien kanssa oltiin tilanteessa, jossa ei ollut lainkaan varmaa, toteutuuko hankinta. Silloin minulta kysyttiin, mitä sitten tehdään, jos uusia koneita ei hankita. Vastasin, että sitten Suomella ei ole ilmavoimia enää koskaan, koska rauhan aikana hävittäjiä ei tulla saamaan sellaista määrää, että niillä voitaisiin rakentaa ilmavoimat uudelleen. Kun on sodan uhka ja saadaan rahaa, ei ehditä enää tehdä mitään. Ammattimaisten ilmavoimien rakentaminen kestää 20 vuotta.

”Tärkeintä, että saadaan parhaat koneet”

Suomen nykyisten Hornetien hankinnan aikaan ilmavoimien komentajana toiminut kenraali evp. Heikki Nikunen kuvailee kirjassa uusien hävittäjien hankintaprosessin olleen aikanaan käytännönläheinen. Ilmavoimiin luotettiin.

– Hankintaprojektihan alkoi jo Harri Holkerin hallituksen aikana, mutta sitten Esko Ahon hallituksen aikana oli puolustusneuvoston kokous, jossa esittelin, missä mennään. Valtionvarainministeri Iiro Viinanen totesi [kokouksessa]: ”Totta kai nämä tarvitaan. Eikä tässä mitään helpompia aikoja ole tulossa, joten tehdään päätöksiä”, Nikunen muistelee

Hornet osoittautui ominaisuuksiltaan Suomelle parhaaksi vaihtoehdoksi. Suuret tuotantomäärät painoivat myös hinnan lopulta silloisen kilpailun toiseksi halvimmaksi. Alemmas pääsi vain niin ikään amerikkalainen F-16. Se ei kuitenkaan täyttänyt kaikilta osin ilmavoimien vaatimuksia eikä valmistajan tarjous suomalaisten osallistumisesta koneen valmistukseen ollut tyydyttävä.

– Hornetin valinta alkoi Ilmavoimien osalta näyttää selvältä jo tammikuussa 1992. Totesin asian ministeriöiden välisessä yhteistyöryhmässä, mutta kysyin vielä, pitääkö ottaa huomioon muitakin kuin ammattikriteerejä. Silloinen ulkoministeriön valtiosihteeri Martti Ahtisaari vastasi: ”Tärkeintä on, että Ilmavoimat saa sille parhaiten soveltuvat koneet”, Heikki Nikunen selvittää.

Hallitus käsitteli hävittäjähankintaa ylimääräisessä päätösistunnossa 6. toukokuutta 1992. Listalla oli vain puolustusministeriön esittelemä periaatepäätös ilmavoimien uudesta koneesta

– ”Meillä sattui silloin olemaan pääministerinä Esko Aho ja puolustusministerinä Elisabet Rehn, joiden kanssa asiat sujuivat täysin asiapohjalla. Kun esittelin valtioneuvostossa, että Ilmavoimat on päätynyt valinnassaan F-18 Hornetiin, olin varautunut hyvin seikkaperäiseen selvitykseen, mutta Aho sanoi vain: ”Selvä”. Tuli kiva tunne, että Ilmavoimiin luotettiin, Heikki Nikunen toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)