Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin. Photo by Alexey NIKOLSKY / SPUTNIK / AFP - LEHTIKUVA / AFP

Ilkka Kanerva: Valko-Venäjä iso huoli Suomelle

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan mukaan Etyj olisi paras välittäjä kriisissä.

Valko-Venäjän kriisi vaikuttaisi eskaloituessaan ja epävakautta lisätessään myös Suomen turvallisuusympäristöön, arvioi kokoomuksen kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

– Kyllä se, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu, on iso kysymys myös Itämeren piirissä. Siten se on mitä suurimmissa määrin myös Suomen kannalta asia, johon emme voi suhtautua välinpitämättömästi. Sillä on monenlaisia heijastuksia meidän turvallisuusympäristöömme, Kanerva sanoo Verkkouutisille.

– Tämä on iso huolenaihe Suomelle, muille Pohjoismaille ja Baltian maille.

Valko-Venäjällä hallinnonvastaiset mielenosoitukset ja valtionyhtiöiden lakkoilut ovat jatkuneet ja demokratialiike vahvistunut. Samalla turvallisuusjoukot ovat hajottaneet mielenosoituksia väkivaltaisesti. Opposition mukaan 26 vuotta maata johtanut presidentti Aljaksandr Lukašenka väärensi presidentinvaalien tuloksen.

Kanervan mukaan kriisi johtaa pahimmassa tapauksessa Valko-Venäjän suvereniteetin loukkaukseen ja ihmisuhreihin.

– Suurin riski on se, että joudutaan tilanteeseen, jossa turvaudutaan väkivaltaan. Tämän välttäminen on erittäin tärkeää Valko-Venäjän tilanteen kehittyessä.

Valko-Venäjän kannalta suurin riski olisi Venäjän jonkinlainen väliintulo.

– Se ei olisi välttämättä sotilaallinen väliintulo, vaan käytössä voisivat olla hienovaraisemmat keinot diplomatian sekä hybridi- ja informaatiovaikuttamisen muodossa, Kanerva toteaa.

– Jos tähän sekaantuisi myös läntisiä toimijoita, niin jokainen ymmärtää, minkälaisessa tilanteessa silloin oltaisiin.

Venäjä ja Valko-Venäjä kuuluvat kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöön. Sen tarkoitus on syventää kollektiivisesti jäsenmaiden sotilaallista ja poliittista yhteistoimintaa.

Sopimuksen mukaan jäsenvaltiot pidättäytyvät voimankäytöstä toisiaan vastaan, eivät liity muihin sotilasliittoihin ja aggressio yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.

Kanervan mukaan Venäjä voisi kollektiivisen turvallisuussopimukseen vetoamalla ryhtyä sotilaallisiin toimiin.

– Jos tämä otetaan esille tässä yhteydessä, niin se olisi aika kohtalokasta Valko-Venäjän kannalta. Se merkitsisi sitä, että Venäjä näkisi omien turvallisuusintressiensä tulleen loukatuiksi ja toimisi tavalla, jota muu kansainvälinen yhteisö ei voisi hyväksyä.

– Silloin jouduttaisiin liukuvalle pinnalle, ja riski aseellisesta toiminnasta kasvaisi merkittävästi.

Varoituksen sanoja

Kanerva korostaa Venäjän roolin olevan keskeinen kriisissä. Valko-Venäjän geostrateginen sijainti on Venäjälle olennainen kysymys.

– Koska Valko-Venäjä on valtioliiton kautta Venäjän liittolainen, se tarkoittaa sitä, että Venäjän kansalliset intressit ovat suoranaisesti mukana käynnissä olevassa tilanteessa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on todennut, että mitään yrityksiä puuttua Valko-Venäjän sisäisiin asioihin ei voida hyväksyä.

– Tämä on tullut esille jo moneen kertaan. Varoituksen sanoja on kuultu Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin sekä heitä alempien toimijoiden puheissa, Kanerva sanoo.

Samaan aikaan presidentti Lukašenkan horjuva hallinto yrittää väittää ulkovaltojen sotkeutuvan maan tilanteeseen.

– Lukašenka on pyrkinyt esittämään opposition liikehdinnän lännen masinoimana värivallankumouksena, joka on Venäjän kokemuspiirissä punainen vaate, Kanerva toteaa viitaten presidentti Putinin hallinnon pyrkimyksiin estää protestiaaltojen muodostuminen Venäjällä.

Lukašenka väittää myös, että Nato keskittää joukkoja Valko-Venäjän rajojen läheisyyteen.

– Minä en ole kyllä tällaisesta saanut mitään tietoa. Tällaiset väitteet luovat aika dramaattisen asetelman, Kanerva tuumaa.

Hänen mielestään on huomionarvoista, että Venäjän retoriikassa mainitaan yhteistyö ja velvoitteet keskinäiseen avunantoon Valko-Venäjän valtion kanssa, mutta Lukašenkaan ei olla sitouduttu.

– Jos Lukašenka sattuisi kaatumaan, niin Venäjä pyrkisi tietenkin varmistamaan, että tilalle valittaisiin Venäjä-myönteinen johtaja.

Sotilaallinen väliintulo ei todennäköistä

Kanervan mukaan Valko-Venäjän tilanteessa on myös Venäjän johtoa rauhoittavia elementtejä.

– En ole havainnut, että opposition mielenosoituksissa olisi vaadittu Valko-Venäjän liittymistä Natoon tai Euroopan unioniin toisin kuin Ukrainan mielenosoituksissa vuosina 2013–2014.

– Venäjän kannalta tässä on aika iso ero. Kun tätä ei tavoitella, niin se on omiaan rauhoittamaan Venäjän johtoa ja mielenosoituksia. Kysymys ei ole Valko-Venäjällä valinnasta idän ja lännen välillä.

Oppositio on toistaiseksi tavoitellut kampanjassaan poliittisten vankien vapauttamista, autoritäärisen nykyhallinnon purkamista ja uusia vapaita vaaleja.

Kanervan mukaan Venäjän johdolla on korkea kynnys tukea Lukašenkan hallintoa, koska siihen liittyy riskejä.

– Valkovenäläiset kokevat Venäjän kohtuullisen ystävällismielisenä tahona. Jos Venäjä puuttuisi tilanteeseen, kansan mielialat kääntyisivät Venäjää vastaan.

– Siksi suora, laajamittainen sotilaallinen väliintulo ei mielestäni ole kovin todennäköinen. En usko, että Venäjä siirtyisi tällaiseen toimintaa kovin helposti.

Verkossa on kiertänyt videoita panssariajoneuvojen kolonnasta, jonka on väitetty kulkeneen Venäjältä Valko-Venäjälle. Videoiden aitoutta ei ole vahvistettu ja monien mukaan kyse on ollut vanhasta videosta, jolla näkyy maahan palaavia valkovenäläisiä sotilaita.

Sosiaalisessa mediassa on myös julkaistu kuvia Venäjällä liikkeellä olleista turvallisuusjoukkojen ajoneuvoista, joiden on uumoiltu olevan matkalla kohti maiden rajaa. Tästä ei kuitenkaan ole tullut minkäänlaista vahvistusta.

Kreml on kiistänyt lähettäneensä minkäänlaista sotilaallista apua Valko-Venäjälle.

Etyj paras foorumi

Kanervan mielestä on tärkeää, että kriisi pysyy Valko-Venäjän sisäpoliittisena asiana ilman minkäänlaisia väliintuloja.

Hänen mukaansa tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan kuitenkin diplomatiaa, jotta saataisiin aikaan poliittinen ratkaisu dialogia edistämällä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tarjonnut EU-johtoista välitysapua Valko-Venäjän johdolle ja oppositiolle. Lukašenkan hallinto ei ole toistaiseksi ollut innostunut vuoropuhelusta.

– Tässä tilanteessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj lienee paras foorumi tämän asian hoitamiseen ja välittämiseen, Kanerva sanoo.

Valko-Venäjä ja Venäjä ovat molemmat Etyjin jäsenvaltioita.

– Etyjillä itsellään on merkittävä länsieurooppalainen intressi toimia. Jos Valko-Venäjän vaikeudet hankaloituvat entisestään, se vaikuttaa myös Suomen turvallisuusympäristöön negatiivisesti, Kanerva muistuttaa.

Hänen mielestään EU:n lähtökohdat toimia välittäjänä Valko-Venäjän tilanteessa ovat ohuemmat kuin Etyjin.

EU on lisäksi vuoroin määrännyt ja vuoroin kumonnut Valko-Venäjän vastaisia pakotteita Lukašenkan pitkään jatkuneella valtakaudella.

– EU:n hyväksyttävyys eri osapuolten vinkkelistä nähtynä on paljon pienempi kuin Etyjin, Kanerva toteaa.

– Ensisijaista on se, että kiista ei muuttuisi väkivaltaiseksi, jos tilanne jatkuu. Olisi tärkeää päästä poliittisen dialogin tielle.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt