Suomalaisia ja ruotsalaisia sotalaivoja Northern Coasts harjoituksessa. LEHTIKUVA/HANDOUT/MERIVOIMAT

Ilkka Kanerva: Suomen ja Ruotsin puolustusliitossa ei olisi ongelmaa

Liiton päämäärää ei kansanedustajan mukaan pidä poissulkea.

– Minun on todella vaikea nähdä mitään erityisiä ongelmia siinä, jos meillä on hyvin pitkälle menevää yhteistyötä Ruotsin kanssa, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) totesi Reserviläisliiton vaalipaneelissa eduskunnan kansalaisinfossa.

Kanervan mukaan ei pidä poissulkea sellaista päämäärää, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö johtaisi puolustusliittoon. Kanerva on pitänyt tätä esillä myös aikaisemmin.

– Miettikää Ruotsin merivoimia. Miettikää Ruotsin ilmavoimia. Kohteliaisuussyistä emme puhu mitään Ruotsin maavoimista.

Ilkka Kanervan mielestä niin sanottu win win -tilanne on molemmin puolin selvästi havaittavissa, koska Ruotsilla on vahvat meri- ja ilmavoimat ja Suomella voimakkaat maavoimat.

– Nyt kun Ruotsissa on halukkuutta edetä tällä rintamalla, niin minun on todella vaikea nähdä filosofiaa, minkä vuoksi Suomen pitäisi olla pidättyväinen.

– Päinvastoin, se vastaa Suomen etuja. Nostan tässä yhteydessä hattua (puolustusministeri) Jussi Niinistölle. Hän on ollut edesauttamassa tätä ja toteuttanut sitä minusta tasavertaisesti Ruotsin kanssa. Kumpikaan ei ole ollut kuskin paikalla, vaan se on ollut tasapainoista yhteistyön eteenpäin vientiä, Kanerva arvioi.

Velvoittava sopimus

RKP:n eduskuntavaaliehdokas, prikaatikenraali evp. Kari Salmi korosti, että ruotsalaiset mielellään puhuvat Itämeren alueen yhteisestä turvallisuustilanteesta ja uhkaskenaarioista.

Hän totesi kannattavansa yhteistyön tiivistämistä, mutta muistutti Suomen ja Ruotsin maantieteen olevan erilainen, viitaten Suomen pitkään maarajaan Venäjän kanssa.

– Auton voi käydä koeajamassa vaikka kuinka monta kertaa, mutta jos meillä ei ole kauppasopimusta, niin me emme myöskään saa niitä turvatakuita, Salmi sanoi.

– Tämä (syvenevä puolustusyhteistyö) auttaa koulutusyhteistyössä ja vahvan yhteisen tahdon signaloinnissa. Mutta ilman molempia osapuolia velvoittavaa sopimusta emme voi laskea mitään sen varaan.

Käytännönläheisyys

Suomen, Norjan ja Ruotsin ilmavoimien kesken on ollut jo pidemmän aikaa harjoitusyhteistyötä pohjoisilla alueilla.

– Ruotsin kanssa meillä on merivoimallista yhteistyötä. Kehittelemme yhteistä joukko-osastoa, puolustusministeri Jussi Niinistö totesi.

– Ja nyt sitten maavoimiin on viime aikoina panostettu. Osin senkin takia, että Ruotsi on palauttanut osittain asevelvollisuuden. Ruotsalaisilla on tarvetta harjoitella meidän kanssamme.

Jussi Niinistön mielestä tässä vaiheessa kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä olla käytännönläheinen ja rakentaa luottamusta.

– Onhan meillä maailmalla esimerkkejä yhdistetyistä merivoimista, kuten Belgia ja Hollanti.

– Nämä ovat pitkiä prosesseja. Ei näitä niin vain julisteta, että haluamme jotain nykyistä syvempää yhteistyötä. Jos siihen joskus johtaa, niin minä en ole jarrumiehenä. Mutta en sitä nyt ala kaiuttamaankaan.

Niinistö vastasi myös perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalénin kommenttiin, jonka mukaan ”Ruotsilla ei ole pienintäkään halua osallistua Suomen puolustukseen…tai mihinkään sitoumuksiin”.

– Minä vastaan tähän historian opetuksella; me saamme kyllä apua, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle. Ei silloin tarvita mitään liittolaisuuksia tai puolustussopimuksia, Niinistö linjasi.

– Suomi sai Ruotsilta apua talvisodassa juuri sen verran, mitä Ruotsi katsoi tarpeelliseksi, jotta sen ja Neuvostoliiton välissä säilyy edelleen puskurialue.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt