Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko asettaa kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervan mukaan Suomelle luotettavat ja käyttökelpoiset ”merimerkit”.
– Pienellä maalla ei ole ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varaa tehdä suuria virheitä, Kanerva totesi selontekoa koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa pitämässään kokoomuksen ryhmäpuheessa.
Kanervan mukaan ennen kaikkea on tunnustettava tosiasiat.
– Kylmän sodan jälkeen tuudittauduimme maailmanmenoon, jota leimasi toiveikkuus ja yhteistyöhakuisuus. Nyt joudumme kuitenkin hahmottamaan maailmaa taas uusin silmin. Turvattomuus, vastakkainasettelu ja voimapolitiikka leimaavat todellisuutta. Lähialueittemme vakaus on Suomen turvallisuuteen ratkaisevasti vaikuttava tekijä. Näinhän se on aina ollut.
Kansanedustaja nosti esiin suurvalta-asemansa palauttamiseen pyrkivän Venäjän ja sen toimet ensin Georgiassa ja sittemmin Krimillä ja Ukrainassa. Kanervan mukaan nämä ovat esimerkkejä voimapolitiikasta ja vakavia rikkomuksia kansainvälistä oikeutta ja yhteisiä sitoumuksia vastaan.
Nyt todistetaan kansanedustajan mukaan kehitysvaihetta, jossa korostuvat niin Itämeren kuin Arktisenkin alueen strateginen merkitys. Tämä näkyy myös Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa.
– Vaikkei meihin kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa, sijaitsemme suurvaltojen näkökulmasta strategisesti merkittävällä alueella, johon jännitteet luonnollisesti myös heijastuvat.
Itse, muttei yksin
Ilkka Kanervan mukaan perusasia on pitää aina ja kaikissa olosuhteissa huoli omasta turvallisuudesta.
– Teemme sen aina itse, muttemme enää koskaan yksin. Siksi Suomen on jatkossakin tärkeää osallistua aktiivisesti kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Näin varmistetaan yhteensopivuus avun antamis- ja vastaanottamistilanteita silmällä pitäen.
Suomen länsi-integraatiota Kanerva luonnehti ”perustavanlaatuiseksi valinnaksemme”.
– Olemme siis erottamaton osa läntistä turvallisuusyhteisöä. Sen suhteen ei pidä jäädä epäselvyyksiä. Emme palaa harmaalle vyöhykkeelle.
Tiivistyvälle Ruotsi-yhteistyölle ei Ilkka Kanervan mukaan pidä etukäteen asettaa mitään perälautaa. Hänestä pitkällä tähtäimellä olisi ehkä aihetta pohtia valtiosopimustasoista järjestelyä kriisiajan varalle.
– Sillä tosipaikan tullessa ei enää neuvotella eikä diskuteerata.
Euroopan unionin yhtenäisyyden ja toimintakyvyn eteen Suomen pitäisi Kanervan mukaan tehdä töitä nykyistä päämäärätietoisemmin.
– Missä on tänä päivänä EU:n geopoliittinen rooli? EU ei voi olla virasto, vaan yhteisö, jossa edistämme yhteisiä arvoja ja intressejämme.
Kanerva muistutti kokoomuksen ilmaisseen useaan otteeseen näkemyksensä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys lisäisi turvallisuutta.
– Suomelle on tärkeää Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen ja jäsenyysmahdollisuuden turvaaminen. Tärkeää on myös tiivistää sotilasyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Natosta riippumatta, hän totesi.
– Olennaista on nähdä myös eräät positiiviset kehityskulut, kuten asevalvontaneuvottelumahdollisuus, YK:n Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus. Sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ei kenties sittenkään ole kokonaan kuopattu, hän jatkoi.
.@ikekanerva: "Olennaista on nähdä myös eräät positiiviset kehityskulut, kuten asevalvontaneuvottelumahdollisuus, YK:n Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimus. Sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ei kenties sittenkään ole kokonaan kuopattu."https://t.co/c7HaaaKOgL#kokoomus
— Kokoomus (@kokoomus) November 11, 2020
