Iltalehti kertoo tavoista oppia tuntemaan paremmin aivojen alkukantaisia viestejä. Se auttaa ymmärtämään paremmin itseä ja muita ihmisiä.
Aivojen uhkaviestit voi opetella kääntämään myönteisiksi. Neurojohtamiseen luodun SCARF-mallin avulla voidaan ymmärtää käyttäytymistä ja tunteita.
SCARF kuvaa ihmisen sosiaalista käyttäytymistä. Sen takana on ajatus siitä, että selviytymisvaisto ohjaa tunteitamme ja ajatuksiamme.
– Ihminen tarkkailee ympäristöään alitajuntaisesti taukoamatta: muiden ihmisten eleitä, kehonkieltä, ilmeitä. Näin voidaan mahdollisimman nopeasti tulkita, onko toinen ihminen vihollinen vai ei sekä sitä, onko tilanne uhkaava, neurojohtamisen ruotsalaisasiantuntija Eva Hamboldt kertoo Iltalehdelle.
Aivojen on ollut pakko kehittyä herkäksi uhille. Ihminen tarkkailee SCARF-mallin mukaan seuraavia asioita:
* Status, asema. Mikä on ryhmässä suhteeni toisiin ihmisiin?
* Varmuus, ennustettavuus. Olenko epävarmuudessa, joka voi heikentää suorituskykyä ja muistia.
* Autonomia, hallinnan tunne. Voinko vaikuttaa asioihin?
* Yhteenkuuluvuus. Jäänkö ulkopuolelle?
* Oikeudenmukainen kohtelu.
Vaikeassa sosiaalisessa tilanteessa Hamboldt kehottaa keskittymään hengittämiseen syvästi, jotta voi rauhoittua. Kun hengitys alkaa tasaantua, voi miettiä tilannetta.
