Euroopan unioniin liittynyt Suomi jätti Naton väliin. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

IL: Näin Venäjä pelotteli Suomea Nato-jäsenyydestä

Ministeriön asiakirjat tuovat lisävaloa vuoden 1995 tapahtumiin.

Venäjä piti huolen siitä, että Nato-keskustelu jäi Euroopan unioniin liittyneessä Suomessa rajalliseksi vuonna 1995, Kertoo Iltalehti.

Viime vuoden loppuun saakka salattuna olleet ulkoministeriön asiakirjat kertovat osaltaan, miksi Suomen kannaksi loppuvuodesta pidettyyn Länsi-Euroopan unioni WEU:n kokoukseen päätyi ”Suomi ei nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa voi pitää turvallisuusetujensa mukaisena sotilaallista liittoutumista EU:n tai Naton puitteissa”.

Vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa heikkona ollut Venäjä toi vahvasti esiin kantansa uusien jäsenmaiden mahdollisuuteen Naton ja Venäjän välisellä vyöhykkeellä, jolla myös Suomi sijaitsi.

Esimerkiksi Suomen silloinen Moskovan-suurlähettiläs Arto Mansala kutsuttiin nopealla aikataululla keskusteluun puolustusministerin sijaisena toimineen Andrej Kokoshinin kanssaTapaamisessa Kokoshin ilmoitti, ettei Venäjä aio antaa Baltiaa koskaan Natolle.

Myös Venäjän Helsingin-suurlähettiläs Juri Derjabin ”varoitti Natosta” ennen kevään eduskuntavaaleja Vasabladetin haastattelussa. Ulkoministeriö kutsui Derjabinin keskusteluihin, joissa käsiteltiin asiakirjojen mukaan haastattelun lisäksi ”Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita, joiden todettiin kehittyvän kaikilla aloilla suotuisasti”.

Ulkoministeriön valtiosihteeri Veli Sundbäck kertoi Derjabinille, että ”Suomen hallitus ei katso aiheelliseksi käydä keskustelua joistakin hypoteettisista, mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista”.

– Suomen Nato-jäsenyys ei ole millään tavoin ajankohtainen. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliitikan linja on kaikkien tiedossa, toivottavasti siitä ei ole epäselvyyksiä myöskään Venäjän taholla, Sundbäck sanoi.

 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt