X
SULJE MAINOS
Tarja Halonen. LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

IL: Näin Tarja Halonen torjui Suomen Nato-jäsenyyden vuonna 1995

Suomen kielteinen kanta herätti huomiota Itä-Euroopassa.

Suomi toppuutteli Baltian maiden pyrkimyksiä liittyä puolustusliitto Natoon 1990-luvulla. Asia käy ilmi ulkoministeriön vastikään julkiseksi tulleista asiakirjoista, joihin Iltalehti on tutustunut. Myös Suomen oma kielteinen Nato-kanta herätti kysymyksiä kansainvälisilla areenoilla.

Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon lopulta vuonna 2004.

1990-luvulla käytiin vilkasta keskustelua Naton laajentumisesta kommunismista vapautuneeseen Itä-Eurooppaan. Vuonna 1995 virkaan astunut Paavo Lipposen I hallitus ei kuitenkaan uskonut Baltian maiden Nato-jäsenyyteen. Keskusteluissa ulkovaltojen kanssa tuore ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) torjui myös Suomen omat jäsenyyshalut.

– Suomi on EU:n jäsen, mutta ei halua Naton jäseneksi. Kuitenkin niin Suomi kuin Venäjäkin on Naton kanssa yhteistyössä rauhankumppanuuden puitteissa kuten myös NACC:ssa. Suomi pitää myönteisenä Venäjän päätöstä allekirjoittaa rauhankumppanuusasiakirjat, ulkoministeri Halonen totesi asiakirjojen mukaan Venäjän liittoneuvoston puhemies Vladimir Shumeikolle kesäkuussa 1995.

Suomen kanta herätti huomiota ulkomailla, ja Tshekin ulkoministeri Josef Zieleniecin tiedustelikin Haloselta presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 1996 tapahtuneen valtiovierailun yhteydessä, ”miksi Suomi suhtautuu vastahakoisesti Natoon ja epäluuloisesti Yhdysvaltain läsnäoloon Euroopassa”.

Halonen kiisti tshekkiläisen virkaveljensä tulkinnan.

Ulkoministeri teki Nato-kantansa selväksi myös Naton pääsihteeri Javier Solanalle. Asiakirjojen mukaan Halonen oli todennut Solanalle lokakuussa 1996, että Nato-jäsenyydestä saatava turvallisuushyöty on ”epävarma”, ja kysynyt ”miksi Suomen pitäisi lisätä jännitystä”.

Naton rooli kylmän sodan jälkeen oli Halosen mukaan vielä epäselvä. Natoon pyrkivät Itä-Euroopan jäsenmaat hakivat kumppanuutta nimen omaan Yhdysvaltojen kanssa, eivätkä välittäneet eurooppalaisista jäsenmaista, Halonen arvioi Solanalle. Suomi voisi olla avuksi ”uudelle Natolle”, ulkoministeri visioi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt