Iltalehden selvityksen mukaan Suomessa todettiin koronapandemian alussa niin ministereiden kuin virkamiestenkin suulla olevan hyvä valmiustilanne suojavarusteiden osalta. Kuitenkin jo maaliskuussa kriisi kärjistyi, ja maskeista tuli pula.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kysyi syksyllä eduskunnassa, mitä olisi käynyt, jos oltaisiin keväällä annettu laaja maskisuositus ilman, että maskeja oli saatavilla. Vielä helmikuussa Marin vakuutti eduskunnalle valmiuden olevan suojavälineiden osalta parempi kuin monissa Euroopan maissa.
Viime viikolla IL:n puheenjohtajatentissä Sanna Marin kuitenkin sanoi, että suosituksen antamisen esteenä oli terveysviranomaisten kanta.
Maaliskuussa kärjistyneen kriisin syynä oli tiettävästi väärä tilannekuva suojavälineiden riittävyydestä. Huoltovarmuuskeskuksen varasto oli avattu jo 23. maaliskuuta.
STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas on kertonut Ilta-Sanomille, että ministeriön saamat ensimmäiset merkit kuntien, sairaanhoitopiirien ja yksityisten toimijoiden ongelmista suojavälinemarkkinoilla oli saatu helmikuun alussa.
– Materiaalinen valmius muun muassa suojainten osalta on tarkistettu ja vaikka lisävarusteita tarvitaankin, niin tilanne on parempi kuin monissa Euroopan maissa, Sanna Marin vakuutti eduskunnalle 26. helmikuuta.
ECDC linjasi 8. huhtikuuta, että toissijaisena tartuntojen ehkäisyn keinona voidaan käyttää kasvosuojuksia tilanteissa, joissa ensisijaisia keinoja ei voida turvata. Työterveyslaitos (TTL) päivitti verkkosivuilleen 9. huhtikuuta ECDC:n linjausta mukailevan ohjeen. Se otettiin pois TTL:n viestinnästä kuitenkin 18. huhtikuuta.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta antoi oman epävirallisen maskisuosituksensa 14. huhtikuuta. Kuitenkin neljä päivää myöhemmin 18. huhtikuuta Tervahauta ja STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kirjoittivat tiedotteessaan, etteivät ministeriö ja THL anna yleistä ohjeistusta tai suositusta käyttää kasvomaskeja. Epäselvää on, miksi tällainen tiedote päätettiin antaa ja mitä Tervahaudan antaman henkilökohtaisen suosituksen jälkeen tapahtui.
STM tilasi toukokuussa Summaryx Oy:ltä tieteelliseen näyttöön perustuvan selvityksen kasvomaskien hyödyistä ja haitoista. Siinä todettiin, että ensisijaiset keinot COVID-19-viruksen leviämisen ehkäisyssä ovat lähikontaktien vähentäminen, käsienpesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja aivastushygienia. Mahdollista vaikutusta oli selvityksen mukaan vaikeaa erottaa muiden suojatoimien vaikutuksista.
WHO päätyi kesäkuun alussa suosittelemaan kasvosuojusten käyttöä haastavassa epidemiatilanteessa lisäkeinona tartuntojen leviämisen estämiseksi. Huhtikuun alun WHO:n tai ECDC:n eri maiden terveydenhoidon viranomaisille ja päättäjille suunnattu maskitietopaketti ja kannanotot eivät päätyneet Suomessa viranomaistiedotukseen tai julkiseen keskusteluun ennen elokuun alkua.
Lopulta THL sai antaa maskien käyttösuosituksen, mutta se tapahtui vasta elokuun 13. päivä. Suositus on saman sisältöinen kuin WHO:n ja ECDC:n jo huhtikuun alussa antama suositus. Ylen 5. toukokuuta julkaiseman selvityksen mukaan tuolloin oli yli 50 maassa annettu maskisuositus siviilikäyttöön. Epäselväksi on jäänyt, mikä muuttui, kun Suomessakin maskisuositus päädyttiin lopulta elokuussa antamaan.
