Hallituksessa valmistellaan paraikaa koulutuspoliittista selontekoa, jonka on tarkotus ohjata Suomen koulutuspolitiikkaa vuoteen 2040 asti. Selonteon luonnos on kuitenkin saanut runsaasti kritiikkiä asiantuntijoilta, uutisoi Iltalehti.
80-sivuisen selonteon esittämä tavoite on, että 2040-luvulla Suomi olisi johtava tieteentekemisen maa, jonne houkutellaan tutkijoita ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä suomalaislasten ja -nuorten oppimistulokset ovat heikenneet Pisa-testeissä koko 2000-luvun ja poikien ja tyttöjen väliset oppimiserot ovat kasvaneet suuriksi.
Vaikka lausuntokierrokselle lähetetyn selonteon ajatusta kiitellään, itse selonteon laatua on pidetty heikkona. Esimerkiksi Sivistystyönantajat on pitänyt selontekoa keskeneräisenä ja kiireessä tehtynä, kun taas Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia on kutsunut selontekoa ylimalkaiseksi.
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto moittii selvitystä siitä, ettei siinä huomioida riittävästi matematiikan, luonnontieteiden ja digitaitojen oppimisen merkitystä; SAK:n mielestä selonteko sivuuttaa sukupuolten väliset tasa-arvokysymykset ja Finanssialan mukaan koulujen yhteistyö työ- ja elinkeinoelämään on jäämässä heikoksi, tulevaisuuden osaamistarpeiden analyysia pidetään riittämättömänä eikä työnantajia ole kuultu riittävästi.
Lisäksi selonteon tavoitteita on pidetty liian optimistisina, sillä siihen ei sisälly konkreettista aikataulua muutoksille eikä suunnitelmia rahoituksen lisäämiselle. Kritiikkiä saa osakseen myös olemassaolevan tutkimuksen heikko hyödyntäminen. Gradian lausunnon mukaan selonteko perustuu vahvasti arvokysymyksiin, eikä olemassa olevaa tutkimustietoa ole hyödynnetty riittävästi.
– Selonteon uskottavuuden ja siihen liittyen tiedolla johtamisen ulottuvuuden takia olisi syytä koota esitykseen viitteet niihin keskeisiin tutkimusaineistoihin ja dokumentteihin, joilla linjauksia perustellaan arvolähtökohtien lisäksi, lausunnossa huomautetaan.
Moitteita on kohdistunut myös koulutusviennin huomioinnin, välitavotteiden ja konkreettisten ehdotusten puutteeseen sekä aikuiskoulutuksen unohtamiseen. Jopa dokumentin kirjoitusasua haukutaan.
– Nyt dokumentissa on kauttaaltaan virheitä, jotka eivät ole hyväksyttäviä koulutuksen esimerkkimaassa, Turun yliopiston lausunnossa kritisoidaan.
Moitteista huolimatta selonteko sai lausuntokierroksella myös kehuja. Muun muassa Sivistystyönantajat kiittää selontekoa siitä, että pienenevistä ikäluokista saadut säästöt aiotaan ohjata esi- ja perusopetuksen parantamiseen,
