Suomessa yleisimmin katukuvassa näkyvä kasvomaski lienee kertakäyttöinen kirurginmaski. Parhaan suojan saa kuitenkin FFP2- ja FFP3-maskeista.
Kirurgisten maskien on todettu tutkimuksissakin saattavan olla riittämätön suoja deltamuunnosta vastaan.
Iltalehden mukaan FFP-maskeja ei ole otettu aivan yleiseen käyttöön ilmeisesti muun muassa siksi, että on syntynyt käsitys, että niitä tulisi säästää sairaalakäyttöön. Teknologian tutkimuskeskus VVT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa maskien saatavuudessa.
– FFP2-maskin etu on se, että se istuu kasvoilla hyvin, huomattavasti paljon paremmin kuin kirurginmaski. Kirurginmaskeja näkee edelleen käytettävän huolimattomasti: esimerkiksi, että ne eivät ole kunnolla päällä tai ovat vääränkokoisia, Ali Harlin sanoo IL:lle.
Maskin valintaan vaikuttaa myös sen käyttöympäristö ja rokotesuojan määrä.
– Paikoissa missä oletettavasti on taudin kantaja, eikä omaa suojausta rokotteiden puolesta ole, ei ole lainkaan hullumpi ajatus käyttää FFP2-maskia. Silloin varmistetaan, ettei maski vuoda sivuilta niin paljon.
Kirurginmaskikin on kuitenkin toimiva valinta, varsinkin jos itse on jo rokotettu.
– Toisten suojaamisessa kirurginmaski on ihan toimiva ratkaisu. Siitähän se on syntynytkin, että kirurgit suojaavat potilasta, eivät itseään. Kannattaa siis käyttää vähintään kirurginmaskia, vaikka olisikin jo yksi rokotus.