Prostituoiduksi Lähi-Itään ja Kyprokselle seksiorjaksi kaupattu Natasha, 33, turvatalossa Chisinaussa Moldovassa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Ihmiskaupan uhreja yli 40 miljoonaa

Ihmiskaupan uhreiksi joutui eri kansainvälisten arvioiden mukaan viime vuonna yli 40 miljoonaa naista, lasta ja miestä.

Joillain alueilla Afrikassa, Keski-Amerikassa ja Karibialla lapset muodostavat yli 60 prosenttia ihmiskaupan uhreista. YK:n lasten avun järjestö UNICEF uskoo, että todellinen luku on vielä suurempi.

Lapsia on monesti vaikea tunnistaa ihmiskaupan uhreiksi, sillä he eivät usein osaa tai uskalla antaa ilmi kauppiaita. Lapset voivat myös aikuisia enemmän pelätä eri maiden viranomaisia. leimautumista tai karkotetuksi tulemista.

Myös sukupuoliroolit luovat omat haasteensa. Pärjäämisen kulttuuri voi estää poikia hakeutumasta avun piiriin, tytöt taas ovat usein vaarassa joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi.

Lapsia myös siepataan uhreiksi. Tunnettu esimerkki tästä on ugandalainen kapinallisryhmä Herran vastarinta-armeija (LRA). Se on tullut tunnetuksi poikien sieppaamisesta sotilaiksi ja tyttöjen pakottamisesta seksiorjiksi.

Useimmiten ihmiskaupassa on kuitenkin sieppausten sijasta kyseessä petos. Kohteeksi valitaan esimerkiksi vähän koulutettuja naisia ja lapsia, joille luvataan tuottoisaa työtä. Tällä tavoin seksikauppaan pakotetuista ihmisistä oli kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan viime vuonna 99 prosenttia naisia ja tyttöjä.

Muissa nykyaikaista orjuutta muistuttavissa töissä heidän osuutensa oli ILO:n arvioiden mukaan 58 prosenttia. Ison osan tässä muodosti kotitaloustyö. Työsopimuksetkaan eivät estä riistoa, jos niihin on lisätty pykälä, joka velvoittaa ”apulaisen täyttämään myös muut työnantajan määräämät velvoitteet”.

Maantieteellisesti Afrikan eteläisemmän puoliskon maista on lähtenyt huomattavia määriä kansalaisia kotiapulaisiksi Lähi-Idän ja Persianlahden maihin, joissa työntekijät ovat joutuneet laajamittaisen riiston ja väärinkäytösten uhreiksi. Myös jalkapallon vuoden 2022 MM-kisojen isäntämaaksi valitun Qatarin on epäilty kisavalmisteluissaan syyllistyneen ihmiskauppaan.

Ihmiskaupan rajoittamisessa on tällä vuosituhannella otettu monia edistysaskelia. Esimerkiksi Uganda kielsi vuonna 2014 kansalaistensa lähdön kotiapulaisiksi Lähi-Idän maihin, koska lähteneet olivat todistetusti joutuneet riiston ja väärinkäytösten kohteeksi. Libyassa heitä jopa huutokaupattiin orjamarkkinoiden tapaan.

YK:ssa hyväksyttiin jo vuonna 2003 siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksia koskeva yleissopimus, mutta alle puolet maailman valtioista on sen ratifioinut.

Yksittäisistä maista Intiassa arvioidaan olevan eniten ihmiskaupan uhreja. Nyt maassa on tarkoitus hyväksyä vähintään seitsemän vuoden tuomion ihmiskauppiaille määräävä laki. Se koskee ihmisen myymistä kerjäläiseksi, avioliittoon, prostituoiduksi tai muuhun pakkotyöhön. Laissa luvataan myös uhreille henkistä ja fyysistä terveydenhoitoa sekä koulutusta.

Lain hyväksymistä on ajanut laaja kansalaisliike, jonka näkyviin hahmoihin on kuulunut mm. vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon saanut lasten oikeuksien puolustaja Kailash Satyarthi. Viime vuonna Intiassa arvioitiin olevan yli 15 miljoonaa ihmiskaupan uhria.

Ihmiskauppaa siellä on kiihdyttänyt erityisesti palveluelinkeinojen kasvu. Alalle on hankittu työvoimaa hyvin arveluttavin keinoin ja julmin seurauksin.

Työjärjestö ILO:n arvioiden mukaan ihmiskauppa tuottaa lähes 130 miljardin euron voitot vuodessa, kaksi kolmasosaa kertyy seksikaupasta ja loput pakkotyöhön verrattavasta työstä muun muassa rakennusalalla sekä koti- ja maataloudessa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt