Yritysten identiteetit ovat rikollisille haluttua tavaraa. Väärennettyjen tai varastettujen yritysidentiteettien avulla tehdään rikoksia, jotka lopulta maksaa yrittäjä.
– Yritykseltä anastetuilla papereilla ostetaan esimerkiksi laskulla tai käsirahalla arvonlisäverottomia autoja Keski-Euroopasta. Sitten suomalainen rehellinen yritys, jonka nimeä käytetään, joutuu maksumuistutusten ja jopa perinnän kohteeksi, Verohallinnon petostorjuntayksikön ylitarkastaja Juha Kuusala kertoo.
Yritysten identiteettivarkaudet ovat aiheuttaneet riesaa verottajalle jo pitkään. Verottajaa paljon vaivanneet arvonlisäveropetokset on saatu pääosin kuriin, mutta uusia rikoksia tehtaillaan jatkuvasti.
– Identiteettimarkkinat ovat verottajalle jatkuva ongelma, Kuusala sanoo.
Identiteettirikosten taustalla on lähes poikkeuksetta järjestäytynyt, kansainvälinen rikollisuus. Verohallinnon tutkimissa tapauksissa korostuvat erityisesti Viro ja muut Baltian maat.
Sekä henkilöiden että yritysten identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet kaiken aikaa. Vaikka varkaus saataisiin selvitettyä, vain harva rikos päätyy oikeuteen, saati tuomioon asti. Suomessa identiteettirikosten uhreja on jo 160[nbsp]000, Ruotsissa 237[nbsp]000.
– Identiteettirikokset ja niiden seuraukset yleensä kärsitään, koska ihmiset eivät tiedä, mitä tehdä. Identiteettivarkauksiin liittyy häpeää. Poliisille ei ilmoiteta, vaikka yhteydenotto viranomaisiin olisi ehdottoman tärkeää, jotta rikolliset saadaan kuriin, viestintäjohtaja Per Anders Prabert vakuutus- ja turvayhtiö mySafetysta kertoo.
Yrityksen nimellä tehtyjen hankintojen lisäksi toimitusjohtajahuijaukset, laskujen tilinumerojen väärennykset, varastetut korttitiedot ja kaapatut tai väärennetyt sometilit luetaan identiteettivarkauksiin.
Laskuväärennykset ja sähköpostihuijaukset ovat nykyään niin taitavia, että niiden huomaaminen voi olla erittäin vaikeaa.
