Uuden hoitajamitoituslain myötä varmistettiin, että valtio korvaa täysimääräisesti kunnille muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset.
Yksityisiä hoiva-alan työnantajia edustava Hyvinvointiala HALI ry. on lähettänyt kehysriiheen lausunnon yhdessä työntekijöitä edustavien Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Ammattiliitto Jytyn, Ammattiliitto Pron ja Suomen Terveydenhoitajaliiton kanssa.
Lausunnossaan liitot huomauttavat, että valtion rahoitus on turvattava niin, että kunnat velvoitetaan käyttämään rahat lain toteuttamiseen. Liittojen mielestä korotettu valtionosuus ei sitä tee. Rahoituksen täytyy pohjautua todellisiin lisäkustannuksiin, ja se pitää ohjata niin, että lain vaatimukset täyttyvät.
Kunnat eivät ohjaa vanhuspalvelulain uusiin velvoitteisiin osoitetusta rahoituksesta rahaa kuntien omaan eivätkä julkisella järjestämisvastuulla olevaan, yksityisiltä toimijoilta hankittuun vanhusten hoivaan. Vanhustenhoivan rahoitus ei ole myöskään riittävällä tasolla.
Vanhuspalvelulaki on edellyttänyt toimia viime lokakuusta alkaen. Hyvinvointiala toteaa, että niillä kaikilla on ollut kustannusvaikutuksia, vaikka ensivaiheen mukainen 0,5-tason hoivahenkilöstön minimitoitus täyttyi jo muutoinkin.
Lisäkustannuksia aiheuttaa muun muassa, että välillinen ja välitön työ erotetaan toisistaan aiempaa tiukemmin.
Hyvinvointialan ja työntekijäliittojen mielestä nykytilanne on täysin kestämätön ja edellyttää korjaamista.
– Uuden lain tuomiin velvoitteisiin ei muutoin voida vastata. Noin 50 prosenttia ikääntyneiden palveluasumisesta tuottaa yksityinen ja kolmas sektori, jolle tällä hetkellä maksetaan palvelun tuottamisesta kuntien oman tuotannon hintaa vähemmän. Valtionosuus on välttämätöntä korvamerkitä tai maksaa menolisäykset valtionavustuksina, jotta palvelut pystytään toteuttamaan, Hyvinvointiala ja työntekijäliitot toteavat lausunnossaan.
Liitot edellyttävät, että valtio varmistaa vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen nousun kustannusten täysimääräisen korvaamisen ja oikean kohdentumisen.
