Väestön kokonaishyvinvointi ei koronakeväänä heikentynyt vaan parani, selviää tuoreesta Sosiaalibarometristä.
Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3. heinäkuuta perjantaina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorit Heikki Hiilamo ja Sakari Karvonen sekä tutkija Lars Leemann pohtivat sosten blogissa yllättävää tulosta.
– Kun aloimme maaliskuussa 2020 suunnittelemaan uutta Sosiaalibarometriä, odotimme synkkiä tuloksia. Koronapandemia on pelottava maailmanlaajuinen katastrofi, jonka voi odottaa horjuttavan perusteellisesti turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia, tutkijakolmikko toteaa.
Aikaisemmat kevään 2020 kyselytutkimukset antoivat odottaa monenlaisten huolien kasvavan.
Sosiaalibarometria on tehty vuosittain vuodesta 1991. Sosiaalibarometrissä on kysytty vuodesta 1997 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja TE-palvelujen näkökulmasta arviota väestön hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Arvioijina ovat näiden sektorien johtajat, jotka ovat antaneet vuosi vuodelta korkeampia arvioita väestön kokonaishyvinvoinnista.
– Arvelimme, että koronakevät toisi arvioihin notkahduksen, jonka suuruus antaisi mittarin siitä, miten vakavasti epidemia vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin.
– Todella suuri yllätys oli se, että vastaajat eivät arvioineet väestön kokonaishyvinvointia huonommaksi – vaan paremmaksi kuin aikaisempina vuosina.
Poikkeava tulos vaatii uusia tulkintoja
Koronaepidemiasta huolimatta (tai juuri sen johdosta) 88 prosenttia johtajista arvioi väestön hyvinvoinnin hyväksi tai melko hyväksi.
Osuus on korkein koko Sosiaalibarometrin historiassa. Vain alle prosentti vastaajista piti nykytilannetta huonona, kun edellisvuonna vastaava osuus oli lähes neljä prosenttia.
Tutkijoiden mukaan täysin odotuksista poikkeava tulos vaatii uusia tulkintoja.
– Myönteinen arvio hyvinvoinnin kokonaistilanteesta viittaa siihen, että koronaepidemian kielteiset vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin kohdistuivat väestön vähemmistöön: sosiaali- ja terveyspalvelujen, TE-toimistojen ja Kelan ammattilaisten arvion mukaan väestön hyvinvointi kokonaisuudessaan ei vähentynyt, vaan itse asiassa parani.
Tutkijat korostavat, että tulos haastaa aikaisemmat tutkimukset ja eritoten mediakeskustelun ja poliittisen keskustelun antaman kuvan koronaepidemian vaikutuksista. Kriisiaikana ongelmat ja uhat saavat enemmän huomiota kuin kriisin mahdolliset myönteiset vaikutukset.
– Emme tiedä tarkkaan, miksi Sosiaalibarometrin vastaajat arvioivat väestön kokonaishyvinvoinnin parantuneen. Voisiko kyse olla siitä, että epidemian aikana ihmisillä oli enemmän aikaa olla yhdessä samassa taloudessa asuvien kanssa?
– Eri selvitykset ovat osoittaneet, että etätyö otettiin myönteisesti vastaan. Kiirettä ja työpainetta oli ehkä aikaisempaa vähemmän. Ei liene mahdotonta sekään, että vastaajien oma tilannekin on vaikuttanut arvioon. Kun kiireisten johtajien ja heidän lähipiirinsä olosuhteet ovat kehittyneet myönteisesti, he ovat saattaneet yleistää kokemustansa myös muuhun väestöön.
Tutkijoiden mukaan tässäkin kyselyssä vastausajankohta on voinut vaikuttaa tuloksiin. Epidemian huippu oli ohitettu kyselyajankohtana, eivätkä pahimmat uhkaskenaariot olleet toteutuneet. Vain hyvin pieni osa väestöä oli saanut koronatartunnan.
– Toisaalta monet kielteiset vaikutukset – esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja ylivelkaantuminen – olivat vielä tulevaisuuden uhkakuvia. Vastaajilta kysyttiin arviota hyvinvoinnin kokonaistilanteen kehittymisestä vuoden päähän. Nämä arviot olivat keväällä 2020 synkempiä kuin vuotta aikaisemmin.
Sosiaalibarometrin mukaan väestön kokonaishyvinvointi ei koronakeväänä heikentynyt vaan PARANI. Blogissa yritämme ymmärtää hämmästyttävää tulosta. https://t.co/s46q3rnhUN
— Heikki Hiilamo (@hiilamo) July 1, 2020
