Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit.
Uudistuksella myös selkeytetään vesiliikenteen viranomaisten rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta. Vesiliikenteen säännöt koskevat lähtökohtaisesti sekä kauppamerenkulkua että huviveneilyä, kun taas merilaissa säännellään pääosin kauppamerenkulkua, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.
Merkittävä uudistus on lakiin sisältyvä uusi huviveneen päällikköä koskeva sääntely. Se vastaa osittain merilain ammattiliikennettä koskevaa sääntelyä, mutta vaatimukset ovat kevyemmät.
Jatkossa huviveneellä tai muulla vapaa-ajan vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Veneen päällikkö on se, joka tosiasiallisesti ohjaa tai hallitsee venettä. Päällikkö voi siten olla muukin henkilö kuin se, joka venettä kuljettaa.
Jos onnettomuuden sattuessa on epäselvää, kuka on päällikkö, on vastuu viime sijassa vesikulkuneuvon omistajalla tai sen rekisteriin merkityllä haltijalla, jos hän on tosiasiassa voinut vaikuttaa ohjailuun.
Vesikulkuneuvon päällikkö vastaa muun muassa siitä, että siinä matkustavilla henkilöillä on kelluntavälineet puettuna olosuhteiden eli esimerkiksi sään tai aallokon niin vaatiessa. Päällikkösääntely koskee lähtökohtaisesti kaikkia vesikulkuneuvoja, joihin ei sovellu merilain ankarampi päällikkösääntely.
Vuokravenesääntelyyn muutoksia
Uuden lain myötä vuokravenesääntely kevenee ja sanktiojärjestelmä ajanmukaistuu. Näiden muutosten tavoitteena on helpottaa veneen vuokrausta ja jakamistaloutta.
Nykyisistä vuokraveneitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja katsastusvaatimuksista luovutaan, ja miehittämättömistä vuokra-aluksista tulee tavallisia huviveneitä. Jatkossa niitä koskee huviveneen päällikkösääntely.
Ammattimaista vuokravenetoimintaa ovat jatkossa vain miehitetyt vuokraveneet eli esimerkiksi taksiveneet. Ammattimaiseen vuokravenetoimintaan sovelletaan kauppamerenkulun tiukempaa päällikkösääntelyä.
Sanktiojärjestelmän uudistamisen yhteydessä toteutetaan pääpiirteissään samanlainen liikennevirhemaksujärjestelmä kuin tieliikenteessä uuden tieliikennelain myötä.
Vesiliikenteessä liikennevirhemaksua ei kuitenkaan voi määrätä pysäyttämättä vesikulkuneuvoa. Virhemaksun määrää poliisi, Rajavartiolaitos tai Tulli.
Uusi laki sisältää lisäksi vesikulkuneuvojen varusteiden käyttöä koskevan sääntelyn sekä vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskevat säännökset ja huvivenettä suuremman huvialuksen päällikön pätevyysvaatimukset.
Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020.
