Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho muistelee Ilta-Sanomissa ajatuksiaan ajalta, jolloin Ruotsista alkoi kantautua ikäviä koronaviestejä.
– Oli hurjaa, miten Ruotsista alkoi sitten kantautua viestiä siitä, miten hoivakodeissa kuolee vanhuksia, eikä esimerkiksi happea ole tarjolla. Voiko näin tapahtua länsimaisessa sairaanhoitojärjestelmässä, Laiho kysyy.?, lääkäri Mia Laiho kertoo IS:lle ihmetelleensä.
– Jopa THL puhui alkuun jonkinlaisesta laumasuojasta. Mutta aika nopeasti keskustelu kääntyi vain tukahduttamiseen, Laiho muistelee.
– Ruotsi-raukka teki nyt tässä totaalisen väärinarvioinnin. He uskoivat laumaimmuniteettiin, eivätkä pitäneet koronaa niin vaarallisena kuin se on. Luojan kiitos Suomessa tehtiin toisin, Sdp:n lääkärikansanedustaja ja entinen HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén sanoo.
Kd:n Päivi Räsänen uskoo, että Suomen koronatilanne voisi olla nyt pitkälti Ruotsin kaltainen.
– Yksi asia, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa Ruotsin tartuntoihin on se, että Ruotsissa on enemmän vieraskielistä väestöä. Meilläkin on maahanmuuttajaväestössä ollut korkeammat tartuntaluvut, Päivi Räsänen sanoo.
Myös Räsänen muistelee, miten laumasuojan ajatusta heiteltiin alkuun.
– Lääketieteen asiantuntijat kuitenkin totesivat, että on todella epävarmaa nojata koronan kohdalla siihen, että sairastamalla saadaan laumasuoja.
– Ihmetyttää, että poliittista vastuuta ei ole peräänkuulutettu ja hallitus on vieläkin pystyssä. Ja ihmettelen ruotsalaisen yhteiskunnan sietokykyä.
Vihreiden kansanedustaja ja lääkäri Mirka Soinikoski kuitenkin katsoo, että Suomi ei missään vaiheessa edes harkinnut Ruotsin linjaa.
– Jos THL:ssä on osittain oltu alkuvuodesta Ruotsin linjaa harkitsevia, niin siinä vaiheessa tilannekuva koko Euroopassa oli vielä vajaa, Mirka Soinikoski sanoo IS:lle.
– Olisihan se voinut olla niinkin, että Ruotsin linja onkin se paras linja. Alkuvaiheessa seurattiin omassakin kollegakunnassa sitä, että entä jos Ruotsin teoria onkin se voittaja.
