Asko Järvinen. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

HUS:n Asko Järvinen: Korona tulehduttaa keuhkojen kaikki alueet

Ylilääkärin mukaan sairastuneiden myöhäisistä ongelmista ei vielä tiedetä.

Koronavirukseen sairastuneet ja toipuneet ovat kertoneet maailmalla ikävistä kokemuksistaan taudin jälkeen. He sanovat kokevansa esimerkiksi täydellistä voimattomuutta, keuhkojen vaurioita ja hengitysvaikeuksia.

HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan emme vielä tiedä koronavirukseen sairastuneiden myöhäisistä ongelmista.

– Sairauden rajumpana kokeneet ovat pitkään toipilaita. Tavallinen keuhkokuume on raju tauti ja siitä toipumiseen menee terveeltäkin helposti kuukausi, raskaisiin töihin palaamiseen jopa pidempään, Asko Järvinen toteaa Verkkouutisille.

– Keuhkokuume aiheuttaa tulehdusmuutoksia usein vain yhdessä keuhkojen kuudesta lohkosta, mutta koronavirusinfektiossa tulehdusmuutoksia on yleensä kaikkialla keuhkojen alueella. Siten vaikeasta hengenahdistusta aiheuttaneesta taudista toipumiseen menee todennäköisesti pidempään kuin keuhkokuumeesta.

Järvisen mukaan teho-osastolle johtava vaikea tauti myös todennäköisesti aiheuttaa keuhkoissa pysyviä muutoksia kuten arpeutumista.

– Varmuutta tästä tosin ei ole ja nuoret toipunevat nopeammin sekä paremmin.

”Meillä kuluu enemmän”

Asko Järvinen arveli lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että Ruotsi saattaa pitkällä aikavälillä päätyä koronassa samaan kuolleisuuteen kuin Suomi.

– Kuolleiden määrään vaikuttaa eniten se, missä määrin tauti pääsee leviämään iäkkäimmän väestön keskuuteen. Kuolleisuus nuoremmissa ikäryhmissä on pienempää, eikä siten muuta kokonaiskuolleisuuslukuja samassa määrin, vaikka yksittäisiä kuolemantapauksia nuoremmillekin tulee, hän selventää.

– Suomessa on onnistuttu epidemian alkuvaiheen rajaamisessa eikä terveydenhuolto ole kuormittunut. Ruotsissa on käyty terveydenhuollon, erityisesti tehohoidon, kuormituksen  ylärajoilla. Ruotsi ottaa taudin hieman rajummin ja nopeammin vastaan, meillä aikaa kuluu siihen ehkä enemmän – toivottavasti se auttaa suojaamaan iäkkäimpiä, mikä loppupelissä ratkaisee kuolleiden kokonaismäärän.

Tulevan rokotteen asiaan tuoman muutoksen suhteen Järvinen ei ole optimisti. Hän arvioi, että ”tuskin saamme käyttöömme rokotetta lähimmän vuoden tai edes parin aikana”.

Jäljitystyötä on tehty

Muun muassa Aasian maissa ja Saksassa on jäljitetty aggressiivisesti koronan maahantulon alkulähteitä, jotta tartuntaketjut saadaan eristettyä ja katkaistua.

Suomessa ensimmäistä tartuttajaa eli ”Patient Zeroa” ylilääkäri Asko Järvisen mukaan tuskin on.

Aivan ensimmäinen Suomessa oli Lapissa todettu kiinalaisturistin tapaus, josta taudin ei tiedetä levinneen eteenpäin.

– Ulkomailta samaan aikaan saapui useita tautia kantavia, jotka saatiin testattua ja samalla varmaan joitakin meni testauksen ohitse. Kaikki ovat voineet levittää sairautta. Asko Järvinen toteaa.

– Koko ajan jäljitettiin ulkomailta tulevia tapauksia eli jäljitystyötä on tehty. Meillä tuo patient zero olisi kuin laivamatkustajista ensimmäisen maihin astuneen jäljitys, millä ei ole merkitystä, kun virta tuli voimallisena heti perässä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt