Koronasta johtuvien sulkutoimien perusteluna on ollut hoitoresurssien riittävyyden takaaminen. Viruksen sitkeys on nostanut esiin epäilyksen torjunnan taktiikasta. Tartuntojen pitkälle menevän välttelyn sijasta kamppailussa kannattaisi kriitikkojen mielestä panostaa hoitoresurssien lisäämiseen. Vaikka nämäkin tulevat kalliiksi hinta voisi olla lopulta paljon pienempi kuin yhteiskuntien sulkemisen kustannukset.
Kritiikkiä on perusteltu myös sillä, ettei viruksen häviämisestä ole merkkejä. Sulkutoimia ei voida jatkaa loputtomiin, minkä takia kutakuinkin valtoimenaan leviävä epidemia on kriitikkojen mielestä joka tapauksessa kohdattava ennemmin tai myöhemmin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen lyö idean saman tien kanveesiin. Hoitoresurssien lisääminen ei hänen mukaansa tarjoa vaihtoehtoa sulkutoimille.
Perusteluna on taudin luonne. Viruksen tehokkaan tarttuvuuden takia potilaiden määrä alkaisi kasvaa eksponentiaalisesti ilman rajoituksia. Vaikka vain pieni osa tartunnan saaneista tarvitsisi sairaalahoitoa, myös hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä räjähtäisi nopeasti käsiin.
– Hoitoa tarvitseva potilastulva paisuisi nopeasti niin suureksi, ettei tämän kohtaamiseen riittäisi mitkään kuviteltavissa olevat resurssit, Juha Tuominen toteaa Verkkouutisille.
Tuominen huomauttaa samalla ratkaisun inhimillisestä hinnasta. Hoidosta huolimatta osalle sairastuneista käy huonosti.
– Jos potilasmäärän annettaisiin kasvaa vapaasti, moni ihmishenki menetettäisiin ennenaikaisesti tehdyn valinnan takia.
Epidemian alussa pohdittiin hengityskoneiden ja vuodepaikkojen riittävyyttä ja hintaa. Näiden saatavuudesta ei kuitenkaan syntynyt pelättyä niukkuutta. Hoitoresurssien selvästi keskeisin niukkuustekijä on työvoima.
Lääkärien ja leikkaussalissa toimivien hoitajien oppimispolku tehtäviensä tasalle kestää Tuomisen mukaan useita vuosia. Jos epidemia kohdattaisiin ”luonnonmenetelmällä”, hoitovoimaa ei pystyttäisi mitenkään tuottamaan riittävän paljon riittävän nopeasti.
– Työhön tarvitaan paitsi osaavaa myös sitoutunutta ja motivoitunutta väkeä, mitä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla mielivaltaisen paljon. Työvoiman määrä on rajoittava tekijä, mikä ei ratkea rahalla.
Tuominen kertoo viruksen ajaneen meidät jo nyt tilanteeseen, missä täydellä höyryllä toimiva hoitojärjestelmä joutuu priorisoimaan resurssien käyttöä.
Koronapotilaan hoitojakso teho-osastolla vie helposti kymmenen päivää siinä, missä sydänleikkauspotilaat selviävät usein parissa päivässä. Resurssien kuormitusta ajatellen yksi koronapotilas vastaa näin viittä sydänleikkauspotilasta, joiden jonotusaika hoitoon pitenee.
– Korona hidastaa jo nyt tuntuvasti muuta puolikiireellistä hoitoa, millä tulee olemaan seurauksensa, Tuominen toteaa.
– Rokotuksilla on kiire koska menetämme nytkin henkiä tilanteen takia, hän jatkaa.
HEIKKI JAAKKOLA
