Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen varoittaa, että Uudellamaalla joudutaan vähentämään jopa 1[nbsp]500 lääkäriä.
Lehtosen arvio perustuu HUSin laskelmiin, joiden mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen valmistelema sote-uudistus leikkaisi vuositasolla Uudellamaan sote-palveluiden rahoitusta 300 miljoonaa euroa. HUSin vuosibudjetissa se tarkoittaisi ainakin sataa miljoonaa euroa, joka vastaa noin 1[nbsp]500 työntekijän vuosittaista palkkaa.
– Sote-uudistus merkitsisi resurssitasolla siis noin 1500 lääkärin vähentämistä Helsingin ja Uudenmaan julkisesta terveydenhuollosta, jolleivat he sitten suostuisi ilman palkkaa työtään jatkamaan, Lehtonen toteaa Uuden Suomen blogissaan.
Lehtosen mukaan on ”aivan selvää”, että julkisten sote-palvelujen saatavuus ei parane maakuntamalliin perustuvalla soteuudistuksella. Lääkäripalveluiden saatavuus on hänen mukaansa erityisesti Uudellamaalla koronapandemian vuoksi jo muutenkin heikentynyt, ja hoitojonojen purku maksaa miljardeja euroja.
– Hoitovelka on suurin siellä, missä koronaepidemiakin on ollut Suomessa voimakkain eli pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan, että sote-uudistus toisi resursseja sinne, missä hoitojonot ovat pisimmät, se leikkaa sote-palvelujen rahoitusta juuri Helsingistä ja Uudeltamaalta, HUS-johtaja sanoo.
Lehtonen arvioi, että sote-rahoituksen vähentämisestä tulee Sanna Marinin hallituksen sotemallille vielä keskeinen perustuslakikysymys.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus kun ei Suomessa ole aiemminkaan ollut pohjoismaisella tasolla, joten on vaikea väittää nykyistä rahoituksen tasoa palvelutarpeen kannalta riittäväksi, Lehtonen katsoo.
– Suomen varsin kustannustehokkaan järjestelmän taustalla on itse asiassa ollut se, että hoitohenkilökunnan palkkataso on pidetty Suomessa n. 30 % alemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, Lehtonen sanoo ja toteaa, että jatkossa hoitajien toiveet palkkatasonsa korjaamisesta ovat todennäköisesti jatkossa entistä vaikeammin toteutettavia.
”Huonontaa mahdollisuuksia”
Perustuslain kannalta kokonaan oma kysymyksensä on Lehtosen mukaan vielä Uudenmaan erillisratkaisu. Maakuntaan on uudistuksessa syntymässä viisi itsehallinnollista aluetta, joista Helsingin kaupunki olisi yksi oma alueensa.
Vaikka ”hyvinvointialueiden” määrä ei itsessään ole perustuslakikysymys, Lehtosen mukaan ongelmia voi syntyä erityisesti sote-integraation puuttumisesta.
– Siitä aiheutuva mahdollisuus erilaisiin toiminnallisiin osaoptimointehin huonontaa alueen asukkaiden mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluja, Lehtonen sanoo.
– Kun tähän vielä yhdistyy yllä kuvattu rahoituksen väheneminen, on tuloksena ongelma myös perustuslain 19 § 3 momentin takaaminen riittävien palvelujen sekä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen kannalta, Lehtonen ennustaa.
