Verkkouutiset

Venäjä tarvitsee uusia sotilaita Ukrainaan.

Huippututkija VU:lle: Venäjään ei tule suhtautua sinisilmäisesti

Lännellä on Lilia Ševtsovan mukaan taipumus toistaa samoja vanhoja virheitä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tunnettu venäläinen politiikan tutkija Lilia Ševtsova oudoksuu Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja eräiden muiden läntisten johtajien viimeaikaisia visioita uudenlaisesta Venäjä-suhteesta.

– Minun ei sinänsä ole vaikea ymmärtää, että ajatus Venäjä-suhteen liennyttämisestä voi houkutella tiettyjä eurooppalaisia johtajia. Taustallahan on kuvitelma, että jonkinlaisen ”uuden turvallisuusarkkitehtuurin” kautta voitaisiin palauttaa kontrolli tilanteessa, jossa presidentti Donald Trump on väläytellyt USA:n vetäytymistä Euroopasta, Ševtsova sanoo Verkkouutisille.

– Oli hyvinkin odotettavissa, että Ranska kokee Euroopan nyt tarvitsevan ”suurta ideaa”, jossa Venäjällä olisi merkittävä rooli. Tämä on vanha ranskalainen traditio, joka nousee tietynlaisissa murrosvaiheissa yhä uudelleen keskusteluagendalle, hän toteaa.

– Samaan aikaan Saksa valmistautuu liittokansleri Angela Merkelin jälkeiseen aikaan ja etsii siksi jonkinlaista uutta alkua, hän sanoo ja muistuttaa, että idänsuhteiden normalisointiin tähtäävällä Ostpolitik-suuntauksella on sielläkin – etenkin sosiaalidemokraattien keskuudessa – pitkät perinteet.

Lilia Ševtsova on tehnyt akateemisen uran Venäjällä, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä hän toimii tutkijana ajatushautomo Chatham Housen Venäjä ja Euraasia -ohjelmassa Lontoossa. Foreign Policy -lehti on listannut hänet yhdeksi maailman sadasta johtavasta ajattelijasta.

Illuusioiden aika on ohi

Emmanuel Macronin ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin kannattaisi Ševtsovan mukaan pysähtyä miettimään, miksi lännen aiemmat liennytysyritykset suhteessa Vladimir Putinin Venäjään ovat kariutuneet.

– Ei kannattaisi elätellä katteettomia illuusioista siitä, että Putin olisi valmis perääntymään. Häntä kiinnostaa vain sellainen ”uusi turvallisuusarkkitehtuuri”, joka rakentuisi Venäjän ehdoilla, Ševtsova sanoo.

– Niin kauan kuin Putin liittolaisineen on Kremlissä, Venäjän kansallisen edun näkökulma dominoi kaikkia poliittisia valintoja. Suhde länteen pysyy yhteensovittamattomana ja vihamielisenä, vaikka retorisia kädenojennuksia välillä esiintyykin, hän arvioi.

Liberaali demokratia ja sääntöperustainen maailmanjärjestys ovat Ševtsovan mukaan Putinin Venäjän silmissä suoranaisia vihollisia, joita se ei halua vaalia, vaan rapauttaa tai jopa tuhota.

– Integraatio kiinnostaa tätä regiimiä vain siinä tapauksessa, että kyse on venäläisten oligarkkien ja heidän edustamansa kleptokratian ja korruption integroitumisesta osaksi läntisiä markkinatalouksia, hän päättelee.

Venäjän tilanne ei Ševtsovan mukaan välttämättä sittenkään ole lohduttoman synkkä, vaan käänne parempaan voisi tietyin edellytyksin tapahtua.

– Venäläiset ovat yhä kyllästyneempiä elämään ikään kuin piiritetyssä sotilasleirissä. Tämä koskee tavallista kansaa, mutta myös suurta osaa eliitin jäsenistä. Enemmistö oligarkeistakin haluaa asua Lontoossa tai Sveitsissä, lähettää lapsensa amerikkalaisiin huippuyliopistoihin, tehdä sijoituksia Delawareen tai Gennadi Timtshenkon tavoin hengittää raitista ilmaa teillä Suomessa, Ševtsova sanoo.

– Heitä ja koko Venäjää pitää panttivankeinaan Putinin ympärille ryhmittynyt, lopulta aika harvalukuinen silovikien – turvallisuuselitiin – joukko. Valitettavasti toistaiseksi ei ole ilmaantunut sellaista johtajaa, joka kykenisi toteuttamaan käänteen kohti normaalia, hän toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)