Pohjois-Korean vallan sisäpiiriin kuuluneen Thae Yong-hon mukaan maan diktaattori Kim Jong-unin lupaukset ydinaseista luopumisesta ovat katteettomia.
Korea Timesin mukaan perehtyminen Pohjois-Koreaa jo 70 vuoden ajan hallinneen Kimin klaanin ydinasepakkomielteeseen auttaa ymmärtämään, miksi aseista luopuminen on Pohjois-Korean johdolle käytännössä mahdoton ajatus.
Thae Yong-ho nousi julkisuuteen loikattuaan perheineen Etelä-Koreaan vuonna 2016. Hän työskenteli ennen pakoaan Pohjois-Korean Britannian-apulaissuurlähettiläänä. Thae on toistuvasti kertonut, ettei kansainvälisen yhteisön tulisi luottaa Kim Jong-unin liennytyspuheisiin ydinaseista. Hänen mukaansa kyse on Pohjois-Korean johdon pitkäaikaisesta suunnitelmasta, jolla pyritään hankkimaan myönnytyksiä kansainväliseltä yhteisöltä.
Huippuloikkari avaa näkemyksiään tuoreessa Kryptografiaa kolmannen kerroksen sihteeristöstä -kirjassaan.
– Pohjois-Korean vuoden 2013 pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan vuoden 2018 tulisi olla rauhan vuosi, jona kansainvälinen yhteisö tunnustaa Pohjois-Korean de facto ydinasevaltioksi, Thae paljastaa.
Hänen mukaansa Pohjois-Korean tavoitteena on jäljitellä Intiaa ja Pakistania.
– Jos tiedän jotain varmasti, se on se, että ydinaseet olivat ja ovat edelleen pakkomielle Pohjois-Korealle ja asia tulee olemaan näin jatkossakin, Thae toteaa.
Thae on kertonut aiemmin Pohjois-Korean pyrkivän venyttämään ydinaseneuvotteluja niin pitkään kuin mahdollista. Samalla Kim Jong-un aikoo Thaen mukaan hankkia mahdollisimman paljon myönnytyksiä.
– Kim tulee esiintymään Soulin ja Washingtonin kanssa pidettävissä huippukokouksissa kuin hän olisi päättänyt luopua ydinaseista vaiheissa. Ensin julistettaisiin luopuminen, jota seuraisi sitten aseiden tekeminen toimintakyvyttömiksi ja lopulta ydinaseista luopuminen, Thae totesi ennen Kimin tapaamisia Etelä-Korean ja Yhdysvaltain johtajien kanssa.
Pitkä pakkomielle
Thae Yong-hon mukaan Pohjois-Korean johto on pitänyt ydinaseita elinehtonaan Korean sodasta lähtien. Hänen mukaansa sodan aikaiset puheet Yhdysvaltojen mahdollisista ydiniskuista säikyttivät Pohjois-Korean perustajan ja Kim Jong-unin isoisän Kim Il-sungin.
Pohjois-Korean tärkeimmät liittolaiset Neuvostoliitto ja Kiina varoittivat myöhemmin Kimiä tavoittelemasta ydinaseita. Kiinan avautuminen kapitalismille 1970-luvun lopulla ja Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun alussa tekivät ydinaseista kuitenkin välttämättömyyden Kim Il-sungille ja hänen pojalleen ja seuraajalleen Kim Jong-ilille.
Yhdysvallat pyrki estämään ydinasehaaveet 1990-luvun alussa. Yhdysvaltain silloinen presidentti Bill Clinton sopi vuonna 1994 paljon nykyisiä julistuksia muistuttavaan tapaan Kim Jong-ilin kanssa, että Pohjois-Korea lakkaa valmistamasta aseisiin sopivaa ydinmateriaalia. Vastineeksi Pohjois-Korea sai valtavat avustukset.
Lopputulos tiedetään. Kim otti rahat ja avun, mutta ydinasehanke jatkui salassa.
Thae Yong-hon mukaan ulkomailla eläneen ja opiskelleen Kim Jong-unin valtaannousu herätti monissa toivoa siitä, että Pohjois-Korea saattaisi kääntyä liennytyksen tielle ja luopua ydinaseistaan. Entisen diplomaatin mukaan Kim katsoo kuitenkin tarvitsevansa ydinasepelotetta aivan yhtä paljon kuin isänsä ja isoisänsä aikanaan.
– Hän (Kim Jong-un) ymmärsi pian, että asevoimat ovat murenemassa käsiin. Aseet olivat liian vanhoja ja kuluneita. Hän tietää, että hänen on vaikea pysyä vallassa, jos hän luopuu ydinaseista.
