Torstai-iltapäivän lopulla Brysselissä päättynyt EU-huippukokous oli maahanmuuton osalta pettymys. EU-maiden valtionjohto ei päässyt eteenpäin yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämisessä.
– Poliittista tahtoa yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ei yksinkertaisesti löydy, EU-virkamies kommentoi Verkkouutisille.
EU-maiden johtajat linjasivat ainoastaan, että muuttoliikkeen juurisyihin tullaan puuttumaan nykyistä tehokkaammin ja yhteistyötä turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tiivistetään. Lisäksi EU-maat tehostavat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palauttamista ja koventavat taisteluaan ihmissalakuljetusverkostoja vastaan.
Tarkoituksena on yhteistyössä kolmansien maiden kanssa saada kiinni ja tuomita ihmissalakuljettajia nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi Europolin alaisuuteen perustetaan tätä tarkoitusta varten toimintaryhmä. EU-komissio ja jäsenmaat laativat yhteisen toimenpidesuunnitelman joulukuuhun mennessä.
Vastakkainasettelu kiristynyt
Mutta lainsäädännön kehittämisen suhteen ei kokouksessa edistytty. EU:n turvapaikka-, pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevän niin sanotun Dublinin lakipaketin seitsemästä esityksestä viisi on käytännössä valmiita, mutta kaksi vaikeinta eli jäsenmaiden solidaarisuutta ja vastuunkantoa koskevat lait ovat olleet jo pitkään jumissa.
EU-maat ovat tiukasti kahdessa leirissä. Puolan, Tšekin, Slovakian ja Unkarin kaltaiset jäsenmaat vaativat nykyistä huomattavasti tiukempaa maahanmuuttolinjaa. Esimerkiksi Alankomaat ja Ruotsi puolestaan vaativat, että sellaisten maiden EU-rahoitusta on vähennettävä, jotka eivät suostu ottamaan vastaan EU:n alueelle tulevia turvapaikanhakijoita. Suomi on alleviivannut koordinoidun eurooppalaisen ratkaisun ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä.
Koska sellaisen löytyminen tuntuu mahdottomalta, maahanmuuttoasioita on koitettu viime aikoina edistää yksittäisillä toimilla. Kesäkuun huippukokouksessa EU-maat päättivät, että unionin alueelle ryhdytään suunnittelemaan valvottuja keskuksia ja EU:n ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden maihinnousukeskuksia. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan näissä suunnitelmissa ei ole kuitenkaan edetty puheita pitemmälle.
EU:n rajavartiostossa paljon ongelmia
Syyskuussa EU-komissio julkisti yllättäen rajaturvallisuusesityksen. Sen mukaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin vahvuus on tarkoitus nostaa 10 000 henkeen jo vuoteen 2020 mennessä. EU-komission mukaan tämänsuuruisella joukolla EU voi varautua tuleviin maahanmuuttokriiseihin.
EU:n rajaturvallisuuden parantaminen on yksi harvoja aiheita, joista jäsenmaat ovat samaa mieltä. Mutta Suomi ja useat muut EU-maat suhtautuvat varauksella ajatukseen yhteisestä rajavartiostosta. Esitys on pääministeri Sipilän mukaan juridisesti hankala esimerkiksi sen osalta, miten jäsenmaita voidaan velvoittaa lähettämään apua maihin, jotka eivät selviä oman rajansa valvonnasta.
– Kunkin maan pitää jatkossakin itse vastata omista rajoistaan, painotti Sipilä Verkkouutisille.
Suomen ohella moni muu maa ei myöskään halua sitoutua EU-komission ”hatusta vedettyyn” rajavartijoiden lukumäärään. Usean vuoden Frontexin palveluksessa työskennelleen virkamiehen mukaan oleellista ei ole kuitenkaan henkilömäärä, vaan EU:n rajapoliisin valtuudet ja henkilöstön kouluttaminen. Esimerkiksi suomalaisilla rajavalvontaviranomaisilla on myös muita tehtäviä, kuten rajaloukkausten valvonta ja rikostorjunta.
Lisäksi rajavalvojien kouluttaminen vie vähintään pari vuotta, joten komission esittämä aikataulu on mahdoton. Suomesta ei myöskään löydy nykyisellään tarpeeksi väkeä, jota voisi lähettää EU-tehtäviin. Rajaturvallisuusesitystä tullaan käsittelemään Suomen EU-puheenjohtajakaudella, joka alkaa ensi vuoden heinäkuussa.
– Kaikki maahanmuuttoasiat kaatuvat meidän pöydälle puheenjohtajakaudella, EU-diplomaatti kommentoi.
Sipilä muistutti, että tilastojen mukaan jäsenmaihin pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on tippunut 95 prosenttia lokakuun 2015 huippumääristä.
