Uudellamaalla on tapahtunut ihme – kaikki 26 kuntaa ovat löytäneet yksituumaisuuden. Ja vielä niinkin vaikeassa asiassa kuin sote.
Uudenmaan 26 kuntaa ovat kokoontuneet kevään aikana kahdesti ja ensitreffeistä lähtien on ollut selvää, että liikkeellä ollaan tositarkoituksella. Ja 26.4. kaikki alueen kunnanjohtajat allekirjoittivat linjauksen siitä, että Sote-ratkaisua halutaan lähteä rakentamaan Uudellamaalla vapaaehtoisesti ja kuntapohjaiselle mallille.
Ratkaisumalli Uudellamaalla perustuu siihen, että kunnat ryhmittyvät vapaaehtoiselta pohjalta viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Nämä alueet ovat:
Keski-Uudenmaan 200[nbsp]000 asukkaan alue, jossa on jo aloittanut vuoden 2019 alusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä. Tähän alueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula.
Länsi-Uudenmaan 460[nbsp]000 asukkaan alue, johon kuuluvat Espoo, Kauniainen, Hanko, Raasepori, Inkoo, Siuntio, Lohja, Karkkila, Kirkkonummi ja Vihti.
Vantaa ja Kerava, jotka yhdessä muodostavat 265 000 asukkaan alueen.
Itä-Uudenmaan 100[nbsp]000 asukkaan alue, johon kuuluvat Porvoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila ja Sipoo.
Helsinki, joka kattaa 650[nbsp]000 asukasta.
Muodostuvat alueet ovat väestöpohjaltaan ja taloudellisilta voimavaroiltaan riittävän suuria turvaamaan edellytykset peruspalveluiden saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden paranemiselle sekä kustannusten kasvun hillinnälle koko Uudenmaan alueella. Rakenne mahdollistaa lisäksi palveluiden, tiedon, tietojärjestelmien sekä rahoituksen nykyistä vahvemman integraation.
HUS, joka vastaa alueella erikoissairaanhoidosta, on ollut neuvonpidossa mukana ja on osaltaan allekirjoittanut linjauksen kuntapohjaisen ratkaisun puolesta.
Kuntapohjaisen mallin edut ovat moninaiset. Liikkeelle päästään nykylain puitteissa viiveettä – tai on jo päästy, kuten Keski-Uudellamaalla on nähtävissä. Muutokset tapahtuvat hallitummin ja riskittömämmin, ilman monimutkaista, uutta hallinnon tasoa tai vaaleja.
Toki kuntayhtymistäkin tiedetään, että yhteinen matkanteko on kaukana ruusuilla tanssimisesta ja toimintatapojen ja järjestelmien uudistaminen ja yhdenmukaistaminen vaativat eivät synny ilman työtä ja resursseja. Kuntapohjaisuus on kuitenkin ennen kaikkea asiakaslähtöinen ratkaisu, joka turvaa mm. monialaisen yhteistyön jatkuvuuden, joka on olennaista esimerkiksi varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn osalta.
Lehtitietojen mukaan sotea valmistelleiden virkamiesten ”pahin painajainen on, että sote sysätään kuntien vastuulle”. Nyt on aika avata silmät ja lopettaa mörköjen maalailu.
Kyllähän sinä Antti tämän kuntapohjaisen mallin mäntsäläläisenä valtuutettuna tunnet – ja olet ehkä jo myös hyväksi havainnut. Eikös niin, ettei tehdä tästä nyt sen monimutkaisempaa, vaan mennään tällä kertaa siitä, mistä mahdollisuudet onnistua ovat suurimmat!
