Helsingin Sanomat selvitti Suomessa koronavirukseen sairastuneiden taustatietoja.
HS:n keräämän datan mukaan sairastuneiden keski-ikä on laskenut epidemian edetessä. Selityksenä tähän on se, että aluksi virustartunnat levisivät hoivakodeissa ja myöhemmin alettiin testata myös lieväoireisia, usein nuoria, henkilöitä. Huhtikuussa virustartunnan saaneiden keski-ikä oli 45, toukokuussa 41 ja kesäkuussa se laski 39 vuoteen.
Kesäkuussa 20–29 -vuotiaita miehiä sairastui kaksi kertaa vastaavan ikäisiä naisia enemmän. Selityksenä tähän ovat miesvaltaisten rakennustyömaiden olot.
Viruksen aiheuttamaan sairauteen kuolleista 94 prosenttia on yli 60-vuotiaita. 67 prosenttia kuolleista on yli 80-vuotiaita.
Kuolemat korreloivat muiden sairauksien sairastamisen kanssa. Yli 90 prosentilla kuolleista oli jo ennestään vähintään yksi pitkäaikaissairaus. Nuorten kuolleisuus virukseen on ollut vähäistä ja liittynyt lähes sataprosenttisesti perussairauteen.
Tilastotiedon perusteella näyttäisi lisäksi kumoutuvan ennakko-oletus siitä, että tupakoitsijat olisivat riskiryhmää.
– En osaa sanoa, mikä on tässä uusin tutkimustieto, mutta tupakointi itsessään ei ole selkeä riskitekijä. Ainakaan ei ole tullut ilmi sellaista selkeää yhteyttä, että merkittävä osa menehtyneistä tupakoisi ilman muita riskitekijöitä, THL:n asiantuntija Jussi Sane toteaa.
Sanen mukaan viruksen tyypillisiksi tarttumistilanteiksi on todettu satunnaisten kohtaamisten sijaan perhepiirit ja tapahtumat. Alttiudesta on hänen mukaansa kuitenkin vielä paljon opittavaa.
– Kansainvälisellä tasolla on opittu, että koronavirus on tarttunut lentokoneissa aika vähän. Tutkimuksissa on kuvattu pitkiä lentoja, joilla ei tullut tartuntoja, vaikka kyydissä oli taudin kantaja. Mistä se johtuu? Sane pohtii.
